Maataloussektorin ja maankäyttösektorin pikaennakkotiedot vuoden 2025 kasvihuonekaasuinventaariossa

Vuoden 2025 pikaennakkotietojen mukaan maataloussektorin yhteenlasketut päästöt olivat 6,3 ja maankäyttösektorin (LULUCF eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) nettopäästö 9,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO₂-ekv.). Pikaennakkotiedot perustuvat lähtöaineistoihin, jotka ovat saatavilla alkuvuodesta. Aineistot tarkentuvat ja tulokset voivat muuttua joulukuussa julkaistaviin ennakkotietoihin.

Maataloussektorin päästöt laskivat vuoteen 2024 verrattuna noin kaksi prosenttia (kuva 1). Nautojen ja sikojen lukumäärän pieni lasku vähensi ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöjä. 

Maankäyttösektorin nettopäästöt pienenivät 0,3 Mt CO₂-ekv. vuoden 2024 virallisiin tuloksiin verrattuna (kuva 2). Päästöjen lasku selittyy ennen kaikkea sillä, että puutuotteiden nettonielu kasvoi 1,6 Mt. Myös viljelysmaan päästöt vähenivät 0,2 Mt, mutta metsämaan päästö kasvoi 1,5 Mt (kuva 2). Ruohikkoalueille, kosteikoille ja rakennetuille alueille käytettiin pikaennakkotiedoissa vuodelle 2024 raportoituja päästöjä (kuva 2).

• Syynä metsämaan nettopäästön (1,3 Mt CO₂-ekv.) kasvuun oli puuston nettonielun pieneneminen 0,9 Mt edellisvuoteen verrattuna. Tässä vertailussa on kuitenkin huomattava, että Hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilaston vuoden 2024 tuloksiin tehtiin korjaus (puuston poistuma kasvoi 1,091 milj. m³) sen jälkeen, kun inventaarion vuoden 2024 tulokset oli raportoitu. Tilastokorjaus pienentää metsämaan raportoitua vuoden 2024 nettonielua, mutta tarkka vaikutus näkyy vasta joulukuun ennakkojulkistuksessa, jossa inventaariotulokset lasketaan uudelleen inventaarion koko aikasarjalle.
• Kivennäismaiden maaperä pysyi pienenä nieluna (-0,65 Mt) ja orgaanisten maiden maaperän hiilidioksidipäästö kasvoi 0,4 Mt vuoteen 2024 verrattuna. 
• Puuston kasvulle, orgaanisten maiden CH4- ja N2O-päästöille ja Muut metsämaan päästöt -luokalle käytettiin pikaennakossa vuoden 2024 tietoja.
• Viljelysmaan päästöjen (8,2 Mt CO₂-ekv.) laskuun vaikutti muun muassa edellisvuotta hieman suurempi satotaso, joka lisää maaperän karikesyötettä. 
• Puutuotteiden nielu (-3,7 Mt) kasvoi, koska sahatavaran tuotanto lisääntyi 7 prosenttia ja sellun 4 prosenttia. Pikaennakkoa varten päivitettiin sahatavaran ja puumassojen tuotantomäärät sekä tuotannossa käytetyn kotimaisen puun osuudet. Puulevyjen tuotantomäärille käytettiin vuoden 2024 tietoja. 

Pikaennakkotiedot lasketaan toukokuussa vajavaisin lähtötiedoin ja tulokset tarkentuvat loppuvuoden aikana

Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja julkaistaan ja tarkennetaan kolmivaiheisesti: pikaennakkotiedot julkaistaan toukokuussa, ennakkotiedot joulukuussa ja lopulliset tulokset maaliskuussa.

Maataloussektorin pikaennakon laskentaan päivitettiin:

• Eläinmäärät (pl. turkiseläimet ja hevoset)
  • Eurostat: Pig population
  • Kotieläinten lukumäärät keväällä 2025, tietokantajulkistus | Luonnonvarakeskus
• Maidon tuotantotiedot ja rasvaprosentti 
  • Maito- ja maitotuotetilasto 2025 | Luonnonvarakeskus
• Eläinten painotiedot ja typeneritys
• Sää, satotasot ja eläinten lantamäärät kivennäismaiden typen mineralisaatiosta syntyvien päästöjen laskentaan  
  • Sato- ja luomusato 2025 | Luonnonvarakeskus

Maankäyttösektorin pikaennakon laskentaan päivitettiin:

• Puuston poistuma (sis. hakkuut ja luonnonpoistuma) 
  • Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2025 | Luonnonvarakeskus
• Poistuman tuottama karike ja sää metsämaaperän hiilitaseen laskentaan kivennäismailla ja ojitetuilla turvemailla 
• Sää, satotasot ja eläinten lantamäärät viljelysmaan kivennäismaiden maaperän hiilitaseen laskentaan
• Sahatavaran ja puumassojen tuotantomäärät sekä kotimaisuusasteet puutuotteiden hiilivarastonmuutosten laskentaan 
  • Metsäteollisuus Ry: Tuotantomäärät
  • Metsäteollisuuden puunkäyttö 2025 | Luonnonvarakeskus

Tilastokeskus toimittaa nyt julkaistut tulokset EU:lle. Vuotta 2025 koskevat ennakkotulokset julkaistaan joulukuussa 2026.

Kasvihuonekaasuinventaarion päästö- ja nieluarvioiden laskentaan liittyy epävarmuuksia, jotka syntyvät otannasta, mittauksista ja laskentaan käytettävistä tilastotiedoista ja malleista. Epävarmuuksien syntyä ja tulkintaa on avattu kirjoituksessa Kasvihuonekaasuinventaarion epävarmuudet.