Uutta tutkimusta luonnon hyvinvointihyödyistä – luonto on potentiaalinen stressin vähentäjä työterveyshuollossa

Luonto vaikuttaa tutkitusti hyvinvointiin ja terveyteen monella tapaa: psyykkinen ja kognitiivinen kuormitus vähenee, liikkuminen parantaa fyysistä terveyttä, immuunipuolustus vahvistuu ja luontoympäristö helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. Mutta voiko luontoa hyödyntää osana sosiaali- ja terveyspalveluja? Tätä lähdimme tutkimaan, ja kehitimme samalla aivan uuden palvelun työterveyshuoltoon.

Kainuunmeren Työterveyshuollossa kiinnostuttiin luontoperustaisista työtavoista ja nähtiin, että ne voisivat tuoda lisäarvoa niin asiakkaiden kuin työntekijöiden hyvinvointiin. Luke tarjosi asiantuntemusta luonnon hyvinvointihyödyistä ja siitä, miten niitä voisi soveltaa työterveyspalveluihin.

Kehitettiin palvelupilotti: luontoryhmä, joka kokoontui kuukauden välein yhteensä kuusi kertaa. Ryhmään valikoitui terveydenhuoltoalan työntekijöitä, joilla oli fyysistä tai psyykkistä alenemaa työhyvinvoinnissa ja työkyvyssä. Tutkimukseen osallistui 11 vapaaehtoista henkilöä. Ryhmää ohjasivat työterveyspsykologi ja -fysioterapeutti. Tutkija oli mukana sisältöjen suunnittelussa sekä näytteenotossa.

Ryhmän tavoitteena oli tukea stressin ja palautumisen tasapainoa. Stressi on merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, ja sen väheneminen on itsessään hyödyllistä. Stressin väheneminen vaikuttaa todennäköisesti myös moniin muihin elimistön mekanismeihin, esimerkiksi tunteiden säätelyyn ja immuunipuolustukseen. Tapaamiset pidettiin pienen kaupungin luontoympäristöissä (kaupunkipuistot, kaupunkimetsät) työpäivän päätteeksi. Tapaamisten sisältöjä olivat:

• mindfulness-harjoitukset luonnossa – rauhoittuminen, elpyminen, fysiologisen stressin aleneminen
• luontomielipaikkojen etsiminen ja niissä oleskelu – itsesäätely, psyykkiset vaikutukset
• luontoliikunta – fyysinen kunto.

Tapaamiskerroista päätettiin tutkia erityisesti niitä, joilla tähdättiin elpymisen ja psyykkisten hyvinvointivaikutusten tukemiseen. Vertailukohtana olivat päivät, jolloin luontokäyntejä ei ollut.

Luontoryhmän vaikutuksia osallistujien stressiin mitattiin eri mittareilla. Samalla arvioitiin erilaisten mittausmenetelmien sopivuutta luontointervention tutkimiseen. Syljen merkkiaineista mitattiin kortisolia ja alfa-amylaasia, jotka reagoivat elimistön stressiin – kortisoli hitaammin ja amylaasi nopeammin. Lisäksi tarkasteltiin elimistön sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toimintaa kuvaavaa sykevälivaihtelua. Koska myös osallistujien kokemusta haluttiin mitata, käytettiin lisäksi kahta erilaista yleisesti käytössä olevaa kyselypohjaa kivun ja työuupumuksen kokemusten tunnistamiseksi.

”Sain ”herätyksen” – täytyy tehdä oman hyvinvoinnin eteen enemmän työtä.”
Osallistujan kommentti

Elimistön stressiä kuvaava kortisoli mitattiin osallistujilta iltaisin. Syljen kortisolipitoisuus oli alempi luontotapaamispäivinä verrattuna muihin viikonpäiviin. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Syljen alfa-amylaasilla taas tutkittiin, mitä luonnossa olemisen aikana tapahtui. Hieman vastoin oletuksia amylaasipitoisuus nousi luonnossa, mikä saattoi johtua ryhmätilanteen aiheuttamasta jännityksestä. Näin pääteltiin, koska amylaasin nousu tasoittui säännönmukaisesti kerta kerralta, kunnes jakson lopussa nousua ei enää juuri ollut. Lisäksi kevytkin liikkuminen nostaa amylaasitasoja helposti. Amylaasin muutos oli myös tilastollisesti merkitsevä.

Osassa mittareista ei havaittu tilastollisesti merkitsevää muutosta tutkimuksen pienellä osallistujamäärällä. Viitteitä sykevälivaihtelun avulla mitatun stressin ja palautumisen tasapainon sekä kivun ja työuupumuksen paranemisesta kuitenkin saatiin. Sykevälivaihtelussa ei havaittu muutosta koko puolen vuoden tutkimusjaksolla, mutta luontokäynnin aikana osalla henkilöistä havaittiin palautumista. Päivän aikana tapahtuvat palautumishetket ovat tärkeitä, sillä usein pelkkä yön aikainen lepo ei riitä päivän kuormituksesta palautumiseen. Jatkuva kuormitus johtaa ennen pitkää uupumiseen. Koettu kipu ja uupumus laskivat tutkimusjakson aikana, mutta muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Kortisoli sopi hyvin päivien välisten erojen mittaamiseen pienelläkin tutkittavien määrällä. Alfa-amylaasi taas ei ollut paras mahdollinen mittari luontoaktiviteettiin, jossa liikuttiin jonkin verran. Amylaasi sopiikin paremmin tutkimusasetelmiin, joissa ollaan paikallaan, esimerkiksi vain istuskellaan luonnossa. Sykevälivaihtelun mittaus soveltuu sekä luonnossa oleilun aikaiseen seurantaan että muutosten havaitsemiseen pidemmällä aikavälillä, jos tutkittavien määrä on riittävän suuri. Kaikilla mittareilla on otettava huomioon vuorokauden- ja vuodenaikojen sekä henkilökohtaisen vaihtelun vaikutus tuloksiin.

”Huomaan, että pystynkin rauhoittumaan ja rentoutumaan tietoisesti.”
Osallistujan kommentti

Pienestä otoksesta, kontrolliryhmän puutteesta ja muista rajoittavista tekijöistä johtuen tulokset ovat suuntaa antavia, mutta niitä tukee osallistujilta ja työterveyshuollon ammattilaisilta saatu palaute intervention hyödyistä. Ammattilaisten mukaan työterveyshuollossa tarvitaan uusia työtapoja stressin vähentämiseksi. Luonto voidaan ottaa mukaan monella tavalla: sekä erillisinä luonnossa ohjattavina palveluina että sisällyttää vinkkejä luontokokemusten lisäämiseksi arkeen kaikessa asiakkaiden ohjauksessa. Uutuusarvoa tässä tutkimuksessa on se, että siihen osallistui oikeita työntekijöitä oikeassa työterveyspalvelussa. Yleensä tämäntyyppisissä interventiotutkimuksissa tutkittavat ovat opiskelijoita, jolloin koeasetelma ei vastaa todellista, ohjattua palvelua.

Pilotti ja siitä tehty tutkimus kannustavat selvittämään laajemmin luontomenetelmien käyttöä ja vaikutuksia terveydenhuollon palveluissa. Tutkimuksen lisäksi tarvitaan myös ammattilaisten kouluttamista luontomenetelmien hyödyntämiseen omassa työssään sekä standardoitujen sisältöjen kehittämistä, jotta luontoperustaiset palvelut voidaan ottaa käyttöön laajemmin hoitomenetelminä.

”Pilotti ja siitä tehty tutkimus antoivat tieteellisen pohjan perustella asiakkaille, miksi luontoa kannattaa hyödyntää hyvinvoinnin tukena. Pilotin seurauksena syntyi uusia luontoperustaisia palveluja Kainuunmeren Työterveys Oy:lle.” Kainuunmeren Työterveys Oy:n edustaja