Blogiartikkelit Henrik Heräjärvi Jari Viitanen Metsä

Nopein tie lisätä kotimaisen puun käyttöä pitkäikäisinä tuotteina on elvyttää pientalojen ja vapaa-ajanasuntojen rakentamista. Tämä palvelisi myös toiveiden mukaista asumista.

Suomessa on neljännesvuosisata edistetty puuhun perustuvaa kerrostalorakentamista sekä julkista rakentamista. Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2020 julkisen puurakentamisen kunnianhimoiset tavoitteet lähivuosille. Kerrostalo-, koulu-, päiväkoti-, toimisto- ja hallirakentamisessa nähdään merkittävä lisäyspotentiaali, koska puun osuus niiden rakentamisessa on pitkään ollut pieni.

Yksityisomisteisten pientalojen ja kakkosasuntojen potentiaalista ei yleisesti juuri puhuta. Syynä on luultavasti se, että jo nyt 90 prosenttia uusista pientaloista ja liki sata prosenttia kesämökeistä ja kakkosasunnoista on puurakenteisia.

Prosenttien tuijottaminen voi kuitenkin viedä huomion hakoteille. Toisin kuin prosentit, rakennukset tai sahatavarakuutiometrit voi arvottaa työpaikoiksi, rahavirroiksi tai hiilivarastoiksi. Jos puun käyttöä halutaan lisätä rakentamisen tuotteissa, on pientalojen, mökkien ja kakkosasuntojen lisärakentaminen ylivoimaisesti merkittävin ja nopeimmin vaikuttava keino.

Pientalojen rakentaminen lisää kotimaisen puun kysyntää

Julkisen puurakentamisen tavoitetasojen saavuttaminen lisäisi kotimaisen sahatavaran käyttöä noin 50 000–100 000 kuutiometrillä per vuosi. Määrä on puolet keskikokoisen sahan vuosituotannosta, pari prosenttia kotimaan sahatavaran kulutuksesta ja runsaat puoli prosenttia Suomen sahatavaratuotannosta.

Julkisen rakentamisen puunkäytön lisäystä tukisi, jos myös yksityisrahoitteinen puukerrostalorakentaminen yleistyisi voimakkaasti. Parhaassa tapauksessa puutuotteita voisi kulua kerrostaloissa ja julkisissa tiloissa lähes puoli miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän.

Käytännössä edullisemmat ulkomaiset puuelementit veisivät niin yksityisten kuin julkistenkin suurten rakennuskohteiden lisäyksestä merkittävän osan, jolloin kotimaiset hyödyt jäisivät vähäisemmiksi.

Tilanne on erilainen pientalo- ja mökkirakentamisessa, jotka perustuvat pääsääntöisesti kotimaiseen tuotantoon ja kotimaisen puun käyttöön. Lisäksi pienten rakennusten merkitys puun käyttömäärissä ja työpaikkojen luomisessa on omaa luokkaansa julkiseen rakentamiseen ja kerrostalorakentamiseen verrattuna. Varsinaisen asuntotuotannon lisäksi pientalojen rakentaminen luo tehokkaasti kysyntää myös piharakennuksille ja -rakenteille – varsin usein puisia nekin.

Suomessa käytettyjen puutuotteiden (sahatavara ja sen jatkojalosteet, hirret, puulevyt) tilavuudesta selvästi yli puolet päätyy pientalojen rakenteisiin. Niinpä havusahatavaran kotimaan kulutus seuraa valmistuneiden pientalojen lukumäärää (kuva).

Vuoden 2007 jälkeen pientalojen rakentaminen vähentyi huomattavasti, mikä näkyy sahatavaran kotimaisen kysynnän alamäkenä. Jos yhden pientalon rakentamisessa käytetään keskimäärin 35 kuutiometriä puutavaraa, tarkoittaa 10 000 talon vähenemä 350 000 kuutiometrin aukkoa puun vuosikulutuksessa.

Mikäli lasketaan myös rakennusprosesseissa syntyvät ja polttoon päätyvät sivujakeet, on pientalojen rakentamisesta kadonnut runsaassa vuosikymmenessä vähintään puolen miljoonan kuutiometrin puutavaramäärä.

Rakennus- ja asuntotuotannon toteutuneet rakennusmäärät ja sahatavaran kotimainen kulutus 1995–2019. (Lähteet: Tilastokeskus ja Luke)

Todellisuus ja halukkuus eivät kohtaa asumisessa

Pitkän laskun jälkeen pientalo- ja vapaa-ajanasuntojen rakentamisen määrät kääntyivät nousuun vuonna 2020. Rakennusteollisuus RT:n maaliskuussa 2021 julkaistun suhdannekatsauksen mukaan rivi- ja omakotitalojen aloitusmäärien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna viisi prosenttia viime vuodesta. Tämä on hyvä uutinen kotimaisen puun käytölle ja kotimaisille työpaikoille, sillä yhden pientalon rakentaminen luo kerrannaisvaikutuksineen noin viisi työpaikkaa.

Pientalojen suosio on pysynyt vankkana siitä huolimatta, että lähes kaikki viime aikojen asunto- ja rakennuspoliittiset toimenpiteet ovat tähdänneet ikääntyvän ja köyhtyvän väestön asuttamiseen kerrostaloissa.

Kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa valottaa Rakennustutkimus RTS Oy:n toteuttama Suomi asuu -tutkimus (ks. videotallenne), jonka mukaan vuonna 2020 uusista asunnoista 74 prosenttia oli kerrostaloissa, 8 prosenttia rivitaloissa ja 18 prosenttia omakoti- tai paritaloissa. Samassa yhteydessä julkaistun laajan kyselytutkimuksen mukaan kerrostaloasunnossa kuitenkin haluaisi asua vain 28 prosenttia, rivitaloissa 16 prosenttia ja pientaloissa 56 prosenttia vastaajista.

Suomi on rakennusteollisuuden ja poliittisen ohjauksen avulla onnistuttu muuttamaan lähes Euroopan kerrostalovaltaisimmaksi maaksi. Asumishalujen ja rakentamistoteutuman välillä vallitsee dramaattinen ristiriita. Se mahdollisesti korostuu entisestään koronapandemian seurauksena: oman tilan ja rauhan arvostus ovat voineet tulla jäädäkseen.

Pientalojen rakentamisesta iloitsevat monet

Puurakentamisen edistämisen taustalla ovat muun muassa rakennussektorin päästöjen vähentäminen, hiilen sitominen pitkäikäisiin tuotteisiin sekä ainoan uusiutuvan raaka-aineemme voima luoda toimeentuloa ja hyvinvointia ympäri maata. Näissä tehtävissä julkisella rakentamisella on tärkeä sijansa.

Yhtä selvää on, että jos Suomessa halutaan tehokkaasti, nopeasti ja vähin julkisin panostuksin lisätä kotimaisen puun rakennuskäyttöä, tulee ihmisiä kannustaa toteuttamaan pientalounelmaansa. Kunnista löytyvät kaavoituksen, infrastruktuurin ja tontinluovutuksen työkalut. Puisten pientalojen rakentamisesta iloitsevat asukkaiden lisäksi myös rakennustöitä tekevät ihmiset, ilmasto, kansantalous ja verottaja.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *