Puu pitää valot päällä, kun tuulivoimalan lapa on jäässä

Kuluvan vuoden alussa Suomea ravistelivat pörssisähkön hintapiikit, kun tuntihinta kipusi helmikuun alkupäivinä korkeimmillaan lähes 80 senttiin kilowattitunnilta. Kun tähän lisätään vielä siirtomaksut päälle, kriisi oli ihmisten mielissä valmis. 

Vuoden alku onkin selkeästi osoittanut, että nykyisellä tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetilla ei pystytä tuottamaan, kattamaan ja säätämään Suomen sähkön- ja lämmöntarvetta kylmissä ja tuulettomissa olosuhteissa. Tätä ongelmaa ei voi ratkaista rakentamalla lisää sääolosuhteista riippuvaa tuuli- ja aurinkosähkön kapasiteettia, kun riittävää energian varastointiteknologiaa ei vielä ole.

Millä energia tuotetaan?

Viimeisimpien julkaistujen vuotta 2024 koskevien tilastojen perusteella Suomen tärkeimmät energianlähteet olivat puupolttoaineet (27 %), ydinenergia (26 %) ja fossiilinen öljy (19 %). Kasvavasta tuotannosta huolimatta tuulivoiman osuus oli toistaiseksi vain kuusi prosenttia, ja aurinkovoiman alle puoli prosenttia. Silti julkisessa keskustelussa nousevat usein esille vain tuuli- ja aurinkovoiman mahdollisuudet.

Sääriippuvaisen tuotannon lisääminen kasvattaa energiajärjestelmän haavoittuvuutta. Jos tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto sakkaa, sähkön riittävyys on koetuksella ja pörssihinta nousee voimakkaasti. Tuuli- ja aurinkovoima ovat mainioita renkejä, mutta toistaiseksi nykyisellä energian varastointiteknologialla niistä ei vielä ole energiamarkkinoiden isännäksi. Sen sijaan seuraavien vuosien aikana ne lisäävät merkittävästi säätövoiman tarvetta.  

Puu on säätövoimana kilpailukykyinen vaihtoehto: se on kotimainen, helposti saatavilla, ja sen hyödyntämistä tukee koko maan kattava lämpö- ja voimalaitosten verkko. Esimerkiksi kuluvan vuoden tammikuun pakkasilla puuta polttavat sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset tuottivat ajoittain useita kymmeniä prosentteja Suomen sähköstä. Silti osa sähkön kulutuksesta oli tuonnin varassa.

Puun ohella muita säätövoiman lähteitä, kuten vesivoimaa, on tarjolla rajallisesti. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään ilmasto- ja ympäristösyistä. Sama kohtalo on turpeella, josta ei ole enää vaihteluiden tasaajaksi. Myöskään ydinvoimalat eivät sovellu säätövoimaksi, sillä ne tuottavat sähköä tasaisesti. 

Tuuli- ja aurinkovoima ovat mainioita renkejä, mutta toistaiseksi nykyisellä akku- ja muulla energian varastointiteknologialla niistä ei vielä ole energiamarkkinoiden isännäksi.

Miten puuta päätyy energiaksi?

Luken viimeiseksi jääneessä puun kulkuvirtatilastossa pureudutaan puun matkaan kannolta tuotteiksi. Tilastossa puun käyttöä mitattiin puukuiva-aineena, jotta mustalipeän ja hakkeen kaltaiset erät olisivat keskenään verrannollisia. Puun kuiva-ainetta käytettiin Suomessa 36 miljoonaa tonnia vuonna 2024.

Pääosa puusta päätyy metsäteollisuustuotteiden tuotantoon ja tuotannon sivutuotteista, kuten kuoresta ja purusta, tehdään energiaa. Metsästä suoraan polttoon päätyy hakkuutähteitä, kantoja sekä runkopuuta, josta pääosa ei teknisten ja taloudellisten syiden vuoksi kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Kotimaisesta metsästä hakatusta puusta menee suoraan energiaksi lämpö- ja voimalaitoksiin vajaa viidennes.

Kaikesta Suomessa käytetystä puusta (ml. puun ulkomaankauppa) päätyy loppujen lopuksi energiaksi 60 prosenttia. Suurelta kuulostava määrä selittyy metsäteollisuuden sivutuotteilla. Esimerkiksi kun raakapuusta tehdään sahatavaraa ja selluloosaa, syntyy väistämättä sivutuotteita, jotka soveltuvat joko tarkoituksenmukaisimmin tai ainoastaan energiatuotantoon. Puun tilavuudesta noin kymmenesosa on poltettavaksi päätyvää kuorta.  

Oikeaan aikaan tehtävät metsänhoitotyöt ja harvennukset, joista energiapuuta kertyy hakkuutähteiden lisäksi, takaavat metsien hiilensidonnan jatkumisen myös pitkällä aikavälillä sekä vauhdittavat puiden järeytymistä pitkäkestoisten puutuotteiden raaka-aineeksi.

Kun tuuli tyyntyy, aurinko laskee ja pakkanen hyytää, tienvarsien energiapuupinot turvaavat sähkönjakelun toimitusvarmuuden.

Kotimainen puu turvaa huoltovarmuutta

Vaikka puun polttamiseen on ehdotettu erilaisia rajoittavia toimia ja se on ollut poliittisen keskustelun aiheena, kotimainen puu on uusiutuvaa energiaa ja samalla ylläpitää Suomen huoltovarmuutta. 

Kun tuuli tyyntyy, aurinko laskee ja pakkanen hyytää, tienvarsien energiapuupinot turvaavat sähkönjakelun toimitusvarmuuden. Kotien ohella puu lämmittää mukavasti aamukahvin, oli sitten kuparipannu sähköliedellä tai puuhellalla.