Blogiartikkelit Erkki Mäntymaa Kala, Puutarha, Ympäristö

Hupisaarten puistoalueen purojen kunnostus ja taimenten istuttaminen sekä palvelujen kehittäminen on Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemassa tutkimuksessa todettu yhteiskunnallisesti erittäin kannattavaksi. Erityisesti kunnostuksesta hyötyvät pienituloiset kaupunkilaiset. Lisäksi aktiivinen tiedottaminen kunnostuksesta lisää puiston käyttöä ja tätä kautta kaupunkilaisille alueesta koituvaa hyötyä.

Hupisaarilla on rento meininki. Kuva: Jari Lindeman.

Hupisaarten virkistysarvoa mitattiin kyselytutkimuksella HUBI-hankkeessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten puiston mahdolliset kehittämis- ja kunnostustoimet vaikuttaisivat heidän tulevien käyntiensä määrään. Kehittämisen mahdollisia kohteita olisivat puroihin syntyvä taimenen pysyvä kanta, kulttuuri- ja liikuntatapahtumien lisääminen sekä kahvila- ja ravintolapalveluiden laajentaminen ympärivuotisiksi.

Kyselyyn vastanneet olivat käyneet Hupisaarilla edellisen vuoden aikana keskimäärin 10 kertaa, joista kesällä yhdeksän ja talvella kolme kertaa. Edestakaisen matkan pituus kotoa puistoon oli keskimäärin yhdeksän kilometriä eli suurin osa kävijöistä tulee puistoon varsin läheltä. Yleisin kulkuväline Hupisaarille on polkupyörä, sitten oma auto, kävely ja bussi.

Kaiken kansan puisto

Vastaajien taustatietojen mukaan tuloilla oli merkitystä tuleviin käyntimääriin. Jos vastaaja oli pienituloinen, hän todennäköisesti kävisi Hupisaarilla muita useammin. Päätöksenteon ja jatkotoimien kannalta tulos on tärkeä: kaikille avoimesti saavutettavat Hupisaaret ovat pienituloisille houkutteleva paikka virkistäytymiseen, kun taas varakkaammilla on enemmän mahdollisuuksia maksullisiin palveluihin ja kauempana sijaitseviin vapaa-ajan kohteisiin. Puiston kohentaminen hyödyttää siis erityisesti niitä, joilla ei ole niin paljon varaa maksullisiin harrastuksiin. Tämän vuoksi nyt toteutettu kehittämishanke ja mahdolliset tulevat toimet ovat sosiaalisesti ja tasa-arvon kannalta suositeltavia.

Vastauksista käy lisäksi ilmi, että ihmisten tietoisuus Hupisaarten ja sen purojen kunnostushankkeesta lisää käyntejä puistossa. Jotta hankkeen toteuttamisesta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty lisääntyneinä käynteinä, rahoittajien ja toimijoiden näkökulmasta olisi suositeltavaa tiedottaa kunnostuksesta ja sen tuloksista kaupunkilaisille mahdollisimman laajasti ja näkyvästi.

Hupisaarten kunnostukseen sijoitettu raha maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin virkistyskokemuksina

Kyselyaineistosta voidaan arvioida, kuinka eri kehittämistoimet lisäävät kaupunkilaisten käyntejä ja sitä kautta virkistäytymisen hyötyjä. Vaikka erot eivät ole suuria, eniten kävijöitä houkuttelee taimen, sitten kahvila- ja ravintolapalvelut, vähiten tapahtumat. Jos kaikki tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti, kaupunkilaisten keskimääräinen käyntien määrä lisääntyy yli puolella.

Voi tietenkin pohtia, miksi taimenen palauttaminen puroihin on näin tärkeää, vaikka kaloja on nähnyt vain harva. Ehkä ihmiset ajattelevat, että kahviloita ja tapahtumia on muuallakin, mutta kutevat taimenet keskellä kaupunkia ovat jotakin ainutlaatuista ja kiinnostavaa.

Puistolle annettua arvoa voidaan arvioida myös euroina, kun tiedetään, miten paljon käynnit voisivat lisääntyä ja minkä verran niistä suurin piirtein aiheutuisi käyttäjälle kustannuksia. Matkustuskustannuksia voidaan pitää rahamääränä, jonka kuluttajat ovat vähintään valmiita maksamaan kohteen virkistyskäytöstä.

Nyt kun keskimääräinen käyntien määrä, yhden käynnin kustannus sekä kaupungin asukasluku ovat tiedossa, voidaan laskea, että taimenen palauttaminen, tapahtumat ja palvelut lisäisivät Hupisaarten virkistysarvoa oululaisille yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Summa on laskennallinen arvo virkistyskokemukselle, ei kaupungin tai yritysten kassaan kilahtava euromäärä, ja se kuvaa alueen yhteiskunnallista arvoa. Kun Hupisaarten purojen kunnostuksen suunnittelu- ja toteutushankkeisiin käytettiin yhteensä vajaat 400 000 euroa, investointia Hupisaarten kehittämiseen voidaan pitää yhteiskunnan kannalta erittäin kannattavana.

Tiedot tuotettiin Luken toteuttamalla sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 300 kaupunkilaista. Lisäksi haastateltiin lähialueen yrityksiä ja keskeisiä toimijoita. Tulevaisuutta koskevaa tietoa tuotettiin yhteisessä työpajassa.

HUBI-hanketta toteuttaa Luke, ja Oulun kaupunki toimii hankkeen osarahoittajana. Hankkeen päärahoitus tulee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämänä Euroopan aluekehitysrahastosta. Hanke toimii vuosina 2018–2021.

Yläreunan kuva: Jari Lindeman, Luke.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *