Viljelijöillä halukkuutta kehittää tilusrakennetta – viljelystä luopuneiden kiinnostusta tilusrakenteen parantamiseen tulisi lisätä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) kyselytutkimuksen mukaan tilusjärjestelyt ovat tunnettuja Keski-Pohjanmaan viljelijöiden ja viljelystä luopuneiden joukossa. Maakunnassa on toteutettu useita tilusjärjestelyhankkeita ja viljelijät näkevät ne tarpeelliseksi keinoksi parantaa peltoviljelyä ja sen kannattavuutta. Peltonsa vuokranneet taas ovat moninaisempi joukko, joilla useilla ei ole tilusrakenteen kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Kaikkia pellonomistajia kuitenkin tarvitaan kehitettäessä maatalouden tilusrakennetta paremmaksi tulevaisuuden tarpeita varten.
PELTORI-hankkeessa kartoitettiin Keski-Pohjanmaan viljelijöiden ja peltonsa vuokranneiden peltotilusrakenteen kehittämisen tilannetta, kiinnostusta tilusvaihtoon ja tilusjärjestelyihin sekä pellon omistamisen motiiveja.
Tilusjärjestely tuo selkeitä hyötyjä
Tilusjärjestelyllä tilusten sijaintia, muotoa ja kokoa järkevöittämällä voidaan muodostaa aiempaa helpommin viljeltäviä ja suurempia peruslohkoja. Se mahdollistaa nykyaikaisen konekannan sujuvan käytön. Samalla liikennöinti järkevöityy, polttoainekulut pienenevät ja kaukana sijaitseville peltotilkuille tai peltoheitoille voi löytyä vaihtoehtoista käyttöä. Erityisesti viljelijät korostivat, että tilusjärjestelyillä voidaan parantaa peltojen sijaintia niin, että ne ovat lähempänä tilakeskusta, lisäksi ojien ja teiden kuntoon laitto helpottuu.
– Tällaisilla parannuksilla on selkeä vaikutus myös viljelyn kannattavuuteen, toteaa tutkija Susanna Lahnamäki-Kivelä Lukesta.
Omistuksesta pidetään kiinni
Kyselyn tulosten mukaan pelto ei helposti vaihda omistajaa viljelystä luopumisen jälkeen, sillä tarvetta myyntiin ei välttämättä ole. Useimmin pellot laitetaan vuokralle tai sovitaan viljelystä muutoin.
– Viljelystä jo luopuneiden piirissä pellot pidetään omistuksessa jo siitäkin syystä, että vaikka tällä hetkellä viljelyä jatkavaa ei perhepiirissä ole, halutaan päätös jatkamisesta tai muista omistusratkaisuista jättää seuraavalle polvelle, selvittää PELTORI-hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Pasi Rikkonen.
Luotettavat tiedot pelloista edistäisivät peltojen tilusrakenteen kehittämistä
Viljelijät kokevat tärkeäksi, että vaihdettavan pellon ominaisuuksia voidaan arvioida luotettavasti, jotta päästään hyvään maanvaihdon lopputulokseen. Erityisesti mainittiin peltojen ravinnearvot, pH, maalaji, maan rakennetilanne, kivisyys, ojitustilanne, salaojakartat ja vesitalous laajemminkin. Sähköisiin alustoihin panostaminen ja niiden kautta tuleva tieto pellon ominaisuuksista voisivat edistää tilusrakenteen parannustoimien suunnittelua.
Mielipiteet uudesta karttapohjaisesta sähköisestä palvelusta jakautuvat
Viljelijät ja viljelystä luopuneet arvioivat myös edellytyksiä ja kysyntää matalan kynnyksen karttapohjaiselle, sähköiselle alustalle pelto- ja metsämaan kauppa-, vuokraus- ja vaihtopaikaksi. Viljelijät näkivät tilusrakenteen kehittämistä edistävälle uudelle sähköiselle palvelulle enemmän mahdollisuuksia kuin viljelystä luopuneet: luopuneista kaksi kolmasosaa ei ollut kiinnostuneita tällaisesta palvelusta.
– Suurin haaste on todennäköisesti uuden palvelun markkinointi. Miten tällainen vaihdantapaikka saatetaan palvelun tarvitsijoiden eli sekä viljelijöiden että viljelystä luopuneiden tietoisuuteen? Molemmissa täytyy onnistua, sillä palvelusta tulee toimiva vasta, kun sillä on riittävä määrä käyttäjiä, toteaa Luken tutkija Jussi Leppänen.
Pellonomistajat käyttävät kyselyn tulosten mukaan jo laajasti olemassa olevia sähköisiä alustoja. Yleisimpiä ovat viljelijöiden keskuudessa Vipu (viljelijän verkkoasiointi), Kansalaisen karttapaikka (Maanmittauslaitoksen avoin palvelu) ja Metsään.fi (metsänomistajan metsävaratieto ja verkkoasiointi). Viljelystä luopuneet käyttävät yleisemmin Kansalaisen karttapaikkaa ja Metsään.fi-palvelua sekä Metsätilat.fi-palvelua (kiinteistöjen kauppapaikka).
PELTORI-kyselytutkimus toteutettiin kevättalvella 2021 puhelinhaastatteluina. Näitä edelsi yhdeksän viljelijähaastattelua sekä kaksi työpajaa, joiden pohjalta kysely valmisteltiin. Kyselyyn vastasi 248 keskipohjalaista pellonomistajaa, joista 142 oli viljelijöitä ja 106 viljelystä luopunutta. Tulokset painotettiin alueen pellonomistajakuntaa edustaviksi. Tutkimusta rahoittivat Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera (maa- ja metsätalousministeriö) sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vuosina 2019–2022.
