Vilja-ala väheni – peltoa siirtyi viherlannoitusnurmelle ja valkuaiskasveille

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan maatalousmaan käytössä tapahtui vuonna 2026 maltillisia muutoksia. Viljakasvien viljelyala väheni selvästi, kun taas viherlannoitusnurmen sekä valkuais- ja öljykasvien viljely lisääntyi. Kokonaisuudessaan maatalousmaan käyttö säilyi vakaana, ja kokonaisala pysyi noin 2,2 miljoonana hehtaarina.

Viljakasvien kylvöala supistui noin 70 000 hehtaarilla. Viljojen väheneminen oli laaja-alaista ja koski kaikkia pääviljoja. Rukiin ja syysvehnän alat pienenivät voimakkaimmin, yli 20 prosentilla. Ohran, kauran ja kevätvehnän kylvöalat vähenivät maltillisemmin. 

Valkuais- ja öljykasvien alat kasvoivat

Vilja-alasta vapautunutta peltoa siirtyi erityisesti valkuais- ja öljykasveille sekä viherlannoitusnurmelle. Valkuais- ja öljykasvien yhteenlaskettu lisäys oli yli 20 000 hehtaaria. Herneen ala on nyt suurempi kuin koskaan eli ylittää 50 000 hehtaaria.  Härkäpavun ala palautui parin heikomman vuoden jälkeen 9 000 hehtaariin. ”Valkuaiskasvien viljelyn lisääntyminen tukee viljelykiertoa, parantaa maaperän typpitaloutta ja lisää kotimaisen valkuaisrehun tuotantoa”, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Irene Rosokivi sanoo.

Öljykasvien kylvöala kasvoi lähes 12 000 hehtaarilla. Alaa valtasi erityisesti rapsi, jonka kylvöala nousi yli 7 000 hehtaarilla, rypsin kylvöalan kasvaessa vain noin 10 prosentilla. Erikoiskasveista mm. kuminan, öljyhampun ja korianterin alat kasvoivat. Myös perunan viljelyala kasvoi 7 prosentilla. Kasvua tuli erityisesti tärkkelys- ja teollisuusperunasta.

Muutosten taustalla talous ja viljelykierto

Vilja-alan supistumisen taustalla vaikuttavat taloudelliset tekijät ja viljelykierron muutokset. Viljan hinnat ovat vaihdelleet viime vuosina ja pysyneet suhteellisen matalina, mikä on heikentänyt viljan kannattavuutta. Samalla tuotantopanosten kustannukset ovat olleet korkeita. ”Viljelyä on siirtynyt kasveihin, jotka sitovat typpeä tai vaativat vähemmän ostopanoksia, ja viljelykiertoa on monipuolistettu”, Rosokivi kertoo.

Nurmet edelleen suurin kasviryhmä

Nurmet säilyivät edelleen suurimpana kasviryhmänä, kattaen yli kolmanneksen käytössä olevasta maatalousmaasta.  

Kesantojen kokonaisala kasvoi lähinnä viherlannoitusnurmialan kasvun myötä yli 25 000 hehtaarilla. Alan kasvun taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten tukijärjestelmän kannustimet, kustannusten nousu sekä viljelykierron monipuolistamiseen ja maan kasvukunnon parantamiseen liittyvät tavoitteet. 

Yhdessä viherlannoitusnurmet ja luonnonhoitopellot muodostavat yli 80 prosenttia kesantojen kokonaisalasta. Perinteisten avo-, sänki-, ja viherkesannon ala puolestaan laski. Avokesannon osuus kaikista kesannoista jäi alle 2 prosenttiin.