Luke Farmarissa 2026: maaperätietoa, pohjoista viljelyä ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Tule Kalajoelle tutustumaan Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehtävään tutkimukseen sekä kehittämiimme ratkaisuihin. Farmarissa esittelemme muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuvaa maa- ja metsätaloutta sekä digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat viljelijöiden ja metsänomistajien päätöksentekoa.
Tervetuloa tapaamaan Luken asiantuntijoita Farmari-maatalousnäyttelyyn (www.farmari.net) 25.–27.6.2026 Kalajoella! Luonnonvarakeskuksen piste sijaitsee Hiekkasärkät Areenalla päälavan vieressä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteisosastolla A350.
Miten maaperä voi? Ota sovellus avuksi selvitystyöhön!
Tänä vuonna esittelemme viljelijöille ja maaperän terveydestä kiinnostuneille kaksi työkalua. Niiden avulla saat tietoa maaperästä sekä pystyt parantamaan pellon kasvukuntoa.
EIP Peltomappi: Maatilan peltomaiden terveys kartalle
EIP Peltomappi -hankkeessa Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maaseudun innovaatioryhmät ovat kehittäneet helppokäyttöisen karttapohjaisen sovelluksen, joka auttaa maan kasvukunnon kehittämisessä ja maatilan johtamisessa. Tule tutustumaan Peltomappi-sovelluksen testiversioon ennen kuin sovellus on kaupallisesti saatavilla! Sovellusta kehitetään saadun palautteen perusteella.
Yhteyshenkilö: Ansa Palojärvi
AI4SoilHealth ja Soil Health Viewer -työkalu
AI4SoilHealth on Euroopan laajuinen hanke, joka parantaa maaperän terveyden seurantaa yhdistämällä maaperätieteen, satelliittidatan ja tekoälyn. Hankkeessa kehitettävä Soil Health Viewer -työkalu tuo monimutkaisen maaperätiedon helpommin viljelijöiden, neuvonantajien, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Työkalu tarjoaa muun muassa korkean resoluution karttoja maaperän ja maankäytön indikaattoreista sekä tietoa siitä, miten maaperän ominaisuudet, kuten orgaanisen hiilen määrä, muuttuvat ajan myötä. Tule tutustumaan työkaluun ja osallistu sen kehittämiseen!
Yhteyshenkilö: Kari Ylivainio
Tilastot kertovat maatalouden ja metsien kehityksestä
Luke julkaisee vuosittain lukuisia metsiin ja maatalouteen ja ruokaan liittyviä tilastoja. Tule osastollemme juttelemaan maatalous- ja metsätilastoista. Saat samalla opastusta tilastojen hakuun ja voit haastaa meidät omilla kysymyksilläsi. Osallistu myös tilastovisaan – luvassa on yllätyspalkinto!
Tilaa itseäsi kiinnostavat tilastojulkaisut myös sähköpostiisi.
Maataloustilastoja yli sadan vuoden ajalta
Luke julkaisee uusia ruoka- ja luonnonvaratilastoja lähes päivittäin, ja tietoa on saatavilla yli sadan vuoden ajalta. Niitä varten teemme myös kyselyitä, joihin vastaaminen on helppoa ja turvallista. Syksyn maatilakyselyissä ajankohtaisia ovat esimerkiksi vuosittaiset pelto- ja puutarhakasvien satokyselyt. Tulevan talven aikana kaikissa EU-maissa kerätään myös maatilojen rakenteen ja kasvinsuojeluaineiden käytön tiedot. Jaamme myös Tietohaarukka-tilastopaketteja. Kyseessä on taskukokoinen, nimensä mukaisesti pellolta ruokapöytään ulottuva tiivis kooste.
Yhteyshenkilöt:
Tilastot: Anneli Partala ja Pasi Mattila
Kyselyt: Heta Nousiainen
Tiedätkö, mitä metsissä oikeasti tapahtuu?
Kuinka paljon Kalajoella hakattiin viime vuonna mäntytukkia? Entä mikä oli sen keskihinta Pohjois-Pohjanmaalla? Vastaukset selviävät Luken metsätilastoista. Ne tarjoavat luotettavaa ja ajankohtaista tietoa metsien käytöstä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta – helposti yhdessä paikassa. Luken tuottamien tietojen perusteella pystytään seuraamaan ja arvioimaan metsävarojen kehittymistä, hakkuumahdollisuuksia ja niiden käyttöä. Tilastoja käytetään myös uusiutuvan energian ja puuenergian tuotannon ja kulutuksen tilastoinnissa ja seurannassa. Vuonna 2026 julkaisemme noin 40 metsätilastoa.
Yhteyshenkilö: Tiina Sauvula-Seppälä
Faktat pöytään: näin maatilat menestyvät nyt
Luken ylläpitämä maa- ja puutarhatalouden FSDN-kannattavuuskirjanpito (Farm Sustainability Data Network) on keskeinen tietolähde suomalaisen maatalouden taloudellisen tilan ja kehityksen seuraamisessa. Farmarissa tarjoamme ajankohtaista tietoa siitä, miten suomalainen maa- ja puutarhatalous pärjää muuttuvassa toimintaympäristössä.
Taloustohtori-verkkosivusto kokoaa yhteen ajankohtaista ja luotettavaa tietoa Suomen maatalouden taloudesta helposti hyödynnettävään muotoon. Se palvelee maatilayrittäjiä, tutkijoita, neuvonnan asiantuntijoita ja päättäjiä tarjoamalla selkeän kokonaiskuvan alan taloudellisesta tilanteesta ja tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. FSDN on osa EU:n laajuista tilastointijärjestelmää.
Yhteyshenkilöt:
Jenni Rinta-Piirto
Mikael Dahlvik
Ruukki tuottaa tutkimustietoa pohjoisesta viljelystä ja tuotannosta
Ruukin 101-vuotias, jatkuvasti kehittyvä koeasema
Tule tutustumaan, millaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa 101-vuotiaalla Luke Ruukin koeasemalla tehdään! Asemalla on viime vuosina investoitu mittauslaitteisiin, rakennettu tutkimusalustoja ja viety tutkimusta eteenpäin.
Kasvihuonekaasupäästöjen ja vesistökuormituksen lisäksi Ruukissa tutkitaan paljon eri toimenpiteiden ympäristövaikutuksia ja tehdään monipuolista peltotutkimusta. Maatalouden vesienhallinta on yksi koeaseman tärkeimpiä painopisteitä erityisesti, koska koeasema sijaitsee alueella, jonne ennallistamisasetus tuo paljon toimenpidepaineita tulevaisuudessa. Toinen tärkeä painopiste on kestävän maatalouden kehittäminen pohjoisissa olosuhteissa.
Yhteyshenkilö:
Maarit Liimatainen
VEkSI: Pilotointi- ja kokeiluympäristö vesienhallintastrategian ja teknologioiden kehittämiseen
Ruukin koeasemalle rakennetaan uusi monikäyttöinen maatalouden vesienhallinnan demokenttä, jossa on kolme erilaista ojitusratkaisua: salaojitus, säätösalaojitus ja säätökastelu. Demokenttä on multaista tai runsasmultaista kivennäismaata, ja se palvelee erityisesti alueen oppilaitoksia, neuvontaorganisaatioita ja muita toimijoita tarjoamalla paikan säätötekniikoiden, kastelun, ympäristövaikutusten, datankeruun teknologioiden ja energiaratkaisujen demonstraatioihin ja koulutukseen. Messuosastolla kerromme pilottikentän rakentamisesta ja käytöstä tarkemmin.
Yhteyshenkilö:
Maarit Liimatainen
Ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
PiPo: Nurmikierron pidentäminen ja monipuolistaminen pohjoisen muuttuvassa ilmastossa
Pohjois-Pohjanmaalla nurmenviljelylle on erinomaiset olosuhteet, mutta ilmastonmuutoksen on ennakoitu muun muassa lisäävän sään ääri-ilmiöitä ja kasvustojen talvituhoja. PiPo-hankkeessa selvitämme, mitkä kasvit menestyvät muuttuvissa oloissa, voidaanko nurmikiertoja pidentää ja miten hiilensidonta kehittyy.
PiPo-hankkeessa tutkitaan yhteistyössä Naturcomin, Borealin ja Pohjolan Maidon kanssa kenttäkokeilla turve- ja kivennäismailla viiden vuoden nurmikierron vaikutuksia satoon, kasvihuonekaasupäästöihin, hiilensidontaan sekä eri nurmiseosten menestymiseen pohjoisissa olosuhteissa. Tule kuulemaan, miten kokeet ovat sujuneet!
Yhteyshenkilö:
Maarit Liimatainen
Visio: Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä
Vihreän siirtymän ilmasto- ja vesistövaikutusten alueellista seurantajärjestelmä kehitetään Visio-hankkeessa Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteena on parantaa kasvihuonekaasupäästöjen, hiilinielujen ja vesistöpäästöjen hallintaa sekä kehittää alueellista mittausinfrastruktuuria, tutkimusta, opetusta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Luke esittelee hankkeessa Ruukin koeaseman roolia seurantajärjestelmän rakentamisessa ja kehittämisessä.
Yhteyshenkilö:
Maarit Liimatainen
OptiMetsäLanta: Metsänlannoitukseen optimoidut orgaaniset kierrätyslannoitevalmisteet
OptiMetsäLanta-hankkeessa tutkitaan orgaanisten, jätepohjaisten lannoitevalmisteiden turvallista ja optimaalista käyttöä metsälannoituksessa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Siinä tutkitaan mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista metsämaassa, puissa ja aluskasveissa sekä mahdollisten haitta-aineiden aiheuttamien riskien vähentämistä erilaisilla käsittelyillä, kuten pyrolyysillä.
Esittelemme juuristolaboratoriokokeen alustavia tuloksia orgaanisten lannoitevalmisteiden vaikutuksesta männyn maahengitykseen, juuriston kehitykseen, klorofylli-indeksiin, männyn ja sen neulasten pituuskasvuun. Lisäksi tarjolla on tietoa erilaisten valmisteiden orgaanisten haitta-aineiden ja mikromuovien pitoisuuksista.
Yhteyshenkilö: Petri Kapuinen
Maatalousalan ammattilainen, kehitä verkostojasi ja osaamistasi
Erkki: Esiselvitys Pohjois-Suomen Maidon- ja lihantuotannon osaamisverkoston perustamiseksi
Onko Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa tarvetta ja edellytyksiä perustaa Pohjois-Suomen maidon- ja naudanlihatuotannon osaamisverkostoa? Verkostoon on tavoitteena koota alueen maatalouden eteen töitä tekevät sidosryhmät. Erkki-hanke ja muodostuva verkosto pyrkivät luomaan edellytyksiä pohjoissuomalaisen maidon- ja naudanlihantuotannon vahvistumiselle sekä tuottajien työhyvinvoinnin ja motivaation säilymiselle.
Messuosastolla kuulet, miten verkoston rakentaminen edistyy. Kyselyssä voit kertoa toiveistasi verkostosta ja sen tarpeellisuudesta.
Yhteyshenkilö: Maarit Liimatainen
ARMAS: Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään
Hankkeen päätavoite on tiedonvälityksellä vahvistaa ruokajärjestelmän ja maaseudun toimijoiden osaamista huoltovarmuudesta ja resilienssistä eli muutosjoustavuudesta. Toiminnan lähtökohtana on ajatus, että yhteiskunnan huoltovarmuus rakentuu toimijoiden kyvylle kestää erilaisia häiriöitä ja muutoksia ja sopeutua niihin. Muutoskestävyyttä tukisi maatalouden saama taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kriisinkestävyyteen tarvitaan myös eri toimijoiden osaamista varautumisesta ja riskienhallinnasta käytännössä. Farmari-osastolla on jaossa esitteitä muun muassa maidontuotannon resilienssin vahvistamisesta.
Yhteyshenkilö: Riitta Savikko
ARVO: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille
Monimuotoisuuden edistämisessä aluetasolla keskeistä on tunnistaa metsien, peltojen, vesistöjen luomat maisemaolosuhteet ja arvokkaat elinympäristöt. Tilatasolla huomiota on tärkeää kiinnittää viljelyalueiden monimuotoisuuselementteihin kuten metsän ja pellon reunavyöhykkeisiin, ekologisiin käytäviin, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, viljelykiertoon, alus- ja maanpeitekasvien käyttöön, monilajiseen viljelyyn, pientareisiin, monimuotoisuuspeltoihin – ja kaistoihin. Monimuotoisuuselementtejä löytyy monilta tiloilta jo nykyisellään, ja onkin tärkeää tuoda esiin hyviä käytäntöjä hoitaa näitä kohteita sekä aktivoida uusia tilojen ottamaan toimia käyttöön ja ylläpitämään niitä.
Farmarissa on äänestys yleisön suosikkikuvasta “Miten maatalous edistää luonnon monimuotoisuutta” -valokuvakampanjaan saatujen kuvien parhaimmistosta. Vastaajien kesken arvotaan näyttelyn jälkeen palkinto.
Yhteyshenkilö: Riitta Savikko
