Väitös: Ruoantuotannon vesiniukkuusvaikutuksen arviointiin tarvitaan jäljitettävyyttä
Ruokatuotteiden vesiniukkuusvaikutuksien ymmärtämiseen tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa vedenkulutuksesta tuotannon eri vaiheissa. Tuotannon maantieteellinen sijainti vaikuttaa tuotteen vesiniukkuuteen erityisen paljon, joten on oleellista mistä raaka-aineet tulevat. Helsingin yliopistosta väittelevän Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Kirsi Usvan väitöstyössä tutkittiin, miten AWARE-menetelmää tulisi soveltaa elintarvikkeiden elinkaariarvioinnissa.
Kasvava osa maailman väestöstä kärsii kroonisesta vesiniukkuudesta, ja 17 prosenttia vesistöalueista kärsii liiallisesta vedenkulutuksesta. Maailmanlaajuisesti maatalous on merkittävin vedenkuluttaja, ja suurin osa maatalouden vedenkulutuksesta johtuu kasteluveden käytöstä.
Luonnonvarakeskuksen tutkija, FM Kirsi Usva tutki väitöstyössään, miten ruokatuotteiden vesiniukkuusvaikutuksia voidaan mitata elinkaariarvioinnissa (LCA) AWARE-vaikutustenarviointimenetelmällä. Tuotantovaiheessa käytetty kastelu hallitsi vesiniukkuusvaikutustuloksia, mutta ilman kasteluakin alkutuotannon merkitys oli huomattava. Myös kulutusvaihe voi olla tärkeä vesiniukkuusvaikutuksen kannalta.
Vesiniukkuusvaikutuksen alueellinen luonne lisää huomattavasti alueellisesti eriytetyn tiedon tarvetta. ”Ruoantuotannon maantieteellisen sijainnin vaikutus alueelliseen veden niukkuuteen on erityisen tärkeä. Vesiniukkuusvaikutusten arviointia varten tarvittavien maantieteellisesti edustavien tausta-aineistojen tuottaminen on aikaa ja resursseja vievää työtä, mutta se on välttämätöntä, jotta ymmärrys ruuan vaikutuksesta alueelliseen veden niukkuuteen lisääntyy”, Usva sanoo.
Vesiniukkuuden alueellisen luonteen vuoksi on erittäin haastavaa määritellä yleisesti tietyn ruoka-aineen normaalia tai tyypillistä vesiniukkuusvaikutuksen tasoa, jos sitä tuotetaan eri puolilla maailmaa. ”Esimerkiksi väitöstyössä tarkastellun broilerinlihan vesiniukkuusvaikutuksesta suurin osa johtuu käytetyistä rehuista. Rehukasvien tuotantotavan ja alkuperän vaihtelut voivat heiluttaa tulosta kymmenillä ja jopa sadoilla prosenteilla.”
FM Kirsi Usva väittelee 14.10.2024 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Assessing water scarcity impact of food products applying AWARE method within LCA". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa C-rakennus, sali K110 (LS1) Latokartanonkaari 5. Vastaväittäjänä on professori Matthias Finkbeiner, Technishe Universität Berlin, ja kustoksena on Juha Helenius.
