Uudistunut Geenivarat-tiedelehti: Geenivarojen monimuotoisuuden merkitys korostuu tässä ajassa
Uudistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) Geenivarat-tiedelehti ilmestyy kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5.2022. Lehti esittelee Kansallisen geenivaraohjelman toimenpiteitä ja uusia tutkimustuloksia. Kotieläinten, kalojen ja viljelykasvien geneettinen monimuotoisuus ja sen säilyttäminen ovat yhä tärkeämpiä kestävälle ruuantuotannolle ja ruokaturvalle muuttuvassa maailmantilanteessa.
Geenivarat-tiedelehdessä on 15 mielenkiintoista artikkelia: keskiössä ovat kala-, eläin-, kasvi- ja metsäpuiden geenivarat eri näkökulmista. Poimintoja artikkeleista:
Kalat ovat merkittävä osa suomalaisten ruokaturvaa. Luke tekee ruokakalojen valintajalostusta, jonka kautta kalanviljelijät saavat käyttöönsä terveitä ja nopeasti kasvavia poikasia ja mätiä. Kalojen valintajalostustoiminnan ansiosta ruokakalatuotantoa varten jalostettujen kirjolohen ja siian kasvu ja rehunkäyttökyky ovat parantuneet huikeasti. Myös kalankasvatuksen ympäristökuormitus on vähentynyt. Millaiset ovat olleet kalojen valintajalostuksen neljä vuosikymmentä?
Ravinto- ja rehukasvien tuotanto on suhteellisen harvalukuisten lajien varassa. Kasvinviljelyn monimuotoisuutta voitaisiin lisätä palauttamalla vanhoja lajikkeita uudelleen viljelyyn. HAMK Mustialan vetämässä Monimuotoisuutta peltoon -hankkeessa arvioidaan vanhojen lajikkeiden ja maatiaiskantojen viljely- ja käyttöominaisuuksia. Sen perustamassa viljelijäverkostossa on yhteensä 75 viljelijää, jotka koeviljelevät yli 150 erilaista maatiaislajiketta tai vanhaa kauppalajiketta.
Suomalaisten perusruoan, perunan, pohjoismaisen monimuotoisuuden säilymistä turvataan nyt myös Suomessa. Kevään aikana Suomen siemenperunakeskus Oy on ottanut hoitaakseen varmuuskopiot Pohjoismaiden Geenivarakeskus - NordGenin ylläpitämästä perunan keskuskokoelmasta.
Kotieläinten ja ihmisten yhteisestä historiasta on saatu uutta tietoa suomenhevosen, poron ja pohjoisten alkuperäisnautarotujen tutkimuksista. Suomenhevoselle perustettiin yksi kantakirja yhdelle, kaikkiin hevosen tärkeimpiin käyttötarkoituksiin soveltuneelle suomalaiselle maatiaishevoselle, mikä oli historiallisesti harvinainen ratkaisu.
Geenivarat-lehdessä on myös pohjoissuomenkarjan pioneerisäilyttäjän, eläinlääkäri Ossi Kemppaisen haastattelu kokemuksista sukupuuton partaalla olleen pohjoisen lehmärodun parissa. Lapinlehmiä oli 1970-luvulla jäljellä vain kourallinen, pienimmillään kanta kutistui noin kahteenkymmeneen yksilöön. Miten lapinlehmä pelastui eläväksi, selviää Kemppaisen haastattelusta. Pohjoisimpien alkuperäisnautarotujen historiaan voi tutustua myös Tornionlaakson museon näyttelyssä Torniossa.
Metsäpuiden siemenhuolto perustuu Suomessa pääosin siemenviljelyksillä tuotettuun jalostettuun siemeneen. Jalostus parantaa puuston kasvua ja laatua ja nopeuttaa sen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tiesitkö, että männyn ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenellä saadaan keskikasvussa hehtaaria kohti noin 10 - 15 % lisäys metsikkösiemeneen verrattuna.
Tutustu uudistuneeseen Geenivarat-tiedelehteen, muina aiheina mm:
- Pääkirjoitus: Eläinten ja eläinrotujen kohtalo sodassa on karu
- Snöhvit, Punakorva, Fjellblom
- Ahvenanmaanlampaille oma lankamallisto
- Isoäitien monimuotoinen pioniperintö
- Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmaverkoston rakentaminen jatkuu geenipankkituella
- Arktiset olosuhteet muokkasivat poron ja pohjoisten alkuperäisnautojen perimän
