Sisävesien kaupallisen kalastuksen saalis viisi miljoonaa kiloa vuonna 2024
Vuonna 2024 sisävesiltä saatiin yhteensä viisi miljoonaa kiloa kaupallisesti kalastettua kalaa, mikä vastaa edellisvuoden määrää. Saalin arvo oli 15,7 miljoonaa euroa, ja kuha nousi arvokkaimmaksi saalislajiksi. Uutena tietona Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee nyt myös tilastoarvioiden tarkkuutta kuvaavat tiedot.
Tiedot perustuvat Luken vuoden 2024 saalistilastoon.
Muikku määrällisesti suurin, mutta arvossa laskua
Muikun saalismäärä oli 2,1 miljoonaa kiloa, ja se on pysynyt noin kahdessa miljoonassa kilossa koko 2020-luvun. Arvo kuitenkin laski 4,8 miljoonaan euroon tuottajahinnan alenemisen vuoksi.
"Vielä 2010-luvulla muikkusaaliit olivat suurempia, noin 2,5–3 miljoonaa kiloa", kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Lukesta.
Kuha arvokkain saalislaji – Pohjois-Karjalassa suurin saalis
Kuhasaalis kasvoi selvästi 0,83 miljoonaan kiloon, ja sen arvo nousi miljoonalla eurolla edellisvuodesta, ollen 5,8 miljoonaa euroa.
Eniten kuhaa kalastettiin Pohjois-Karjalassa (0,22 miljoonaa kiloa), seuraavina Pohjois-Savo ja Pirkanmaa (yli 0,1 miljoonaa kiloa kumpikin).
Täplärapu kolmanneksi arvokkain laji
Täpläravun arvo oli hieman alle miljoona euroa, ja se muodosti 99 prosenttia kaupallisesta rapusaaliista.
Muita arvokkaita lajeja olivat ahven ja siika (0,8 miljoonaa euroa kumpikin) sekä hauki (0,7 miljoonaa euroa).
Suurimmat saaliit Etelä-Savossa, pienimmät Kymenlaaksossa
Etelä-Savon kalansaalis oli 1,4 miljoonaa kiloa, eli neljännes koko maan kaupallisesta saaliista. Maakunta on erityisesti muikun kalastusaluetta – saalis oli lähes 0,9 miljoonaa kiloa, yli 40 prosenttia koko muikkusaaliista.
Toiseksi suurimmat saaliit saatiin Pohjois-Savosta (yli 0,5 miljoonaa kiloa), ja lähes yhtä paljon Pohjois-Karjalasta.
Etelä-Karjalassa saalis oli hieman alle 0,4 miljoonaa kiloa. Pohjois-Karjalassa eniten saalista saatiin kuhasta, Etelä-Karjalassa muikusta.
Lapin maakunnan saalis oli noin 0,35 miljoonaa kiloa, josta ahventa 0,13 miljoonaa ja siikaa sekä haukea noin 50 000 kiloa kumpaakin. Kaikesta taimensaaliista noin 70 prosenttia pyydettiin Lapista.
Vähäisintä kalastus oli Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Täpläravun pyynnin keskus Satakunnassa
Satakunta, erityisesti Säkylän Pyhäjärvi, on Suomen tärkein ravustusalue. Täplärapuja pyydettiin Satakunnasta 230 000, Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta 150 000 sekä Päijät-Hämeestä lähes 90 000.
Arvolla mitattuna Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala kärjessä
Saaliin tuottaja-arvo (kalat ja ravut yhteensä) oli Etelä-Savossa 3,4 miljoonaa euroa, josta kalojen osuus oli 3,2 miljoonaa euroa.
Pohjois-Karjalassa saaliin arvo oli 2,1 miljoonaa euroa.
Vähintään miljoonan euron tuottaja-arvo saatiin myös Pohjois-Savossa, Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla.
Sisävesien kuha- ja muikkukannat ovat Suomen kaupallisen kalastuksen tärkeimpiä resursseja. Vain merialueen silakkasaaliin arvo (20 miljoonaa euroa vuonna 2024) ylittää sisävesien kuhan ja muikun arvon.
Sisävesien kaupallisten kalastajien määrä vakaa
Vuoden 2024 lopussa rekisterissä oli 1 703 kaupallista kalastajaa, joista 372 kuului 1-ryhmään (päätoimiset).
Arvioiden mukaan noin 1 240 kalastajaa oli aktiivisia, joista 1-ryhmän saaliin arvo oli 10,9 miljoonaa euroa ja 2-ryhmän 4,8 miljoonaa euroa.
Maakuntakohtaiset saalismääräarviot epävarmoja
Tilasto perustuu kalastajien ilmoituksiin, Luken katotutkimukseen ja rekisteritietoihin. Vain 41 prosenttia kalastajista ilmoitti saaliinsa tai ettei kalastanut. Ilmoituksen teki 56 prosenttia 1-ryhmän ja 37 prosenttia 2-ryhmän kalastajista.
Koska osa kalastajista ei ilmoittanut tietojaan, raportit laajennettiin koskemaan kaikkia rekisteröityneitä kalastajia. Menetelmän seurauksena tilastoarviot ovat epävarmoja. Epävarmuus johtuu pienestä ilmoittajamäärästä maakunnittain sekä saalismäärien suuresta vaihtelusta.
Koko Suomen saalisarvion virhemarginaali oli 7 prosenttia. Tarkin maakunta-arvio oli Keski-Suomessa (15 %), epätarkin Pohjanmaalla (74 %). Luotettavimmat arviot saatiin kuhasta ja hauesta (5 %), muikusta (10 %) ja ahvenesta (18 %). Lajikohtaiset arviot maakunnittain olivat pääosin epätarkkoja.
Virhemarginaali oli korkeintaan 20 prosenttia vain 17 tapauksessa noin 200:sta. Lähes puolessa tapauksista tilastoidun saaliin pieneneminen lähes nollaan tai kaksinkertaistuminen voi johtua tilastollisesta sattumasta.
Tarkemmat tiedot tilastosta löytyvät sivustosta https://www.luke.fi/fi/tilastot.
