Silakkasaalis kasvoi, mutta tuottajahinta laski
Vuonna 2025 Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 89 miljoonaa kiloa. Saalis oli 17 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisenä vuonna, pääosin silakkasaaliin kasvun vuoksi. Ahvenen, muikun, lahnan, kuoreen ja särjen saalis oli pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi.
Saaliin tuottaja-arvo oli 37 miljoonaa euroa, ja taloudellisesti tärkeimmät lajit olivat silakka ja kilohaili.
“Silakan saaliin kasvu näkyi sekä kokonaismäärissä että saaliin arvossa. Kiintiöpäätökset ohjasivat kalastusta selvästi vuonna 2025”, arvioi yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Silakan ja kilohailin kiintiöt määrittelivät saalistason
Pohjanlahden ja muun Itämeren silakkakiintiöt kasvoivat vuodesta 2024 noin 16 miljoonaa kiloa, kun taas kilohailikiintiö pieneni noin kolme miljoonaa kiloa. Kiintiömuutokset näkyivät suoraan saaliin kasvuna.
Suomen silakkasaaliista viidennes purettiin Viron, Ruotsin ja Tanskan satamiin. Myös Suomeen puretusta silakkasaaliista merkittävä osa vietiin ulkomaille. Kotimaahan jääneestä silakasta valtaosa käytettiin kalajauhoksi, pieni osa turkiseläinten rehuksi ja vain vähäinen osuus päätyi suoraan kotimaiseen elintarvikekäyttöön. Lohi- ja turskasaaliit olivat edelleen tavallista pienempiä ja kiintiöihin jäi varaa. Lohta kalastettiin 76 000 kiloa, turskaa 13 000 kiloa. Molempien lajien saaliit olivat pienimmät sitten aikasarjan alun vuonna 1980.
Hyvät saaliit ahvenesta ja särjestä
Valtaosa kaupallisista kalastajista pyysi ahventa, siikaa, kuhaa ja muita suomukaloja rysillä tai verkoilla ja muikkua troolilla rannikon tuntumassa.
Ahvensaalis kasvoi erityisesti Perämerellä, ja särjestä saatiin hyvä saalis Selkämeren–Saaristomeren alueelta, jossa myös kuoretta pyydettiin tavanomaista enemmän. Perämeren muikkusaalis oli pitkän aikavälin kokonaissaaliiden keskiarvoa suurempi, vaikka se pieneni edellisvuodesta. Kuha- ja siikasaaliit kasvoivat vuodesta 2024, mutta jäivät silti pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmiksi.
Kalastus on vähentynyt
Saaliin määrään vaikuttivat kiintiöiden lisäksi kalakantojen tila, pyynnin määrä, polttoainekustannukset, kalan kysyntä sekä hylkeiden ja merimetsojen aiheuttama häirintä. Pyynnin määrää kuvataan pyydyspäivillä, jotka saadaan pyydysten ja pyyntipäivien määrän tulona. Pyydyspäivien määrä on vähentynyt merkittävästi koko 2000-luvun ajan kaikissa kalastusmuodoissa, mikä heijastuu pitkän aikavälin saaliskehitykseen.
Silakan ja kilohailin tuottajahinnat kääntyivät laskuun
Vuonna 2025 Suomeen puretun elintarvikesilakan tuottajahinta oli 0,44 €/kg, teollisuussilakan 0,28 €/kg ja kilohailin 0,29 €/kg. Vuosina 2021–2024 silakan ja kilohailin nimelliset tuottajahinnat olivat nousussa, mutta nousu pysähtyi vuonna 2025, ja hinnat laskivat lähelle vuoden 2023 tasoa.
Silakka- ja kilohailisaaliin arvo muodosti noin 70 prosenttia vuoden 2025 merialueen kalansaaliin arvosta.
”Saaliin arvossa mitattuna merkittävimmät saalislajit olivat silakan ja kilohailin jälkeen ahven, siika ja kuha. Näiden lajien tuottajahinnat ovat vuodesta 2022 olleet laskussa”, kertoo yliaktuaari Miikka Husa Lukesta.
Vuonna 2025 ihmisravinnoksi käytettävän ahvenen tuottajahinta oli 2,22 €/kg, kuhan 6,19 €/kg ja peratun siian 5,08 €/kg. Peratun lohen tuottajahinta nousi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, ja oli 10,57 €/kg.
Tilastojen taustaa
Tiedote perustuu tilastoihin Kaupallinen kalastus merellä ja Kalan tuottajahinnat. Aineistot pohjautuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (vuodesta 2026 alkaen Lounais-Suomen elinvoimakeskus) ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen keräämiin tietoihin, jotka kootaan elinkeinokalatalouden keskusrekisteriin. Kaikki kaupalliset kalastajat ovat velvollisia ilmoittamaan saaliinsa määräajassa. Kalan tuottajahintatiedot perustuvat kalan ensiostajien ilmoituksiin.
