Suomen kalansaalis jäi pieneksi vuonna 2024
Suomen merialueen kalansaalis väheni vuonna 2024. Kokonaissaalis oli 102 miljoonaa kiloa, ja siitä reilu puolet oli silakkaa. Kalanviljely tuotti 16,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa, josta 95 prosenttia oli kirjolohta.
Silakka on merialueen kaupallisen kalastuksen tukiranka
Silakkaa pyydettiin viime vuonna 54 miljoonaa kiloa ja kilohailia 12 miljoonaa kiloa. Suurimmat silakkasaaliit tulivat Selkämereltä, kilohailin saaliit lounaisilta merialueilta ja Suomenlahdelta.
”Silakka on edelleen merikalastuksen tukiranka, vaikka saaliit ovat laskussa”, kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Saaliit kalastettiin pääosin troolilla avomereltä muutaman kymmenen kalastusaluksen toimesta. Myös muikkua troolattiin, mutta määrät jäivät pieniksi silakkaan ja kilohailiin verrattuna. Arvoltaan muikku oli kolmanneksi tärkein laji silakan ja kilohailin jälkeen.
Rannikolla kalastettiin rysillä ja verkoilla muun muassa kuoretta, ahventa, särkeä ja lahnaa. Saaliin arvolla mitattuna järjestys on edellä mainitun kolmen kärjen jälkeen: ahven, siika, kuha ja kuore.
Sisävesillä muikku ja kuha kaupallisen kalastuksen kärjessä
Muikkua kalastettiin kaupallisesti 2,1 miljoonaa kiloa ja kuhaa 0,8 miljoonaa kiloa. ”Kuha on sisävesien arvokkain saalislaji kaupallisille kalastajille, mutta määrällisesti muikku on ykkönen”, Rahikainen toteaa.
Sisävesien 4,8 miljoonan kilon kuhasaaliista vapaa-ajankalastajat pyydystivät neljä miljoonaa kiloa. He kalastivat kuhaa pääasiassa vetouistimilla tai heittovavoilla, kaupalliset kalastajat verkoilla ja rysillä.
Muita kaupallisesti merkittäviä lajeja olivat lahna, särki, ahven ja hauki. Muikku on ensisijaisesti sisävesien kala, mutta sitä saatiin 0,6 miljoonaa kiloa myös Perämereltä. Kaupalliset kalastajat pyydystivät muikkua nuotalla ja troolilla, vapaa-ajankalastajat verkoilla.
Sekä kaupallisen kalastuksen että vapaa-ajankalastuksen saaliit huomioon ottaen sisävesien tärkeimmät lajit olivat ahven (6,2 milj. kg) ja hauki (5,8 milj. kg).
Vapaa-ajankalastuksen saalis pieneni
Ahven ja hauki olivat vapaa-ajankalastuksen yleisimmät saalislajit ja kattoivat yli puolet 25 miljoonan kilon saaliista. Kuhaa saatiin noin puolet ahvensaaliin määrästä. Lahna ja särki olivat seuraavaksi tärkeimmät lajit vapaa-ajan kalastuksessa. Suomen hauki- ja taimensaaliista yli 90 prosenttia oli vapaa-ajankalastajien pyytämää, ja ahvensaaliista 86 prosenttia.
Vapaa-ajankalastuksen saaliista noin kaksi kolmasosaa saatiin vapapyydyksillä, ja verkolla reilu neljännes.
Suomi merkittävä Itämeren kalastusvaltio
Tuoreimmat koko Itämeren saalisaineistot ovat vuodelta 2023. Itämeren kokonaissaalis oli silloin 514 miljoonaa kiloa, ja 757 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Saalis on pienentynyt viiden vuoden ajan.
Suomen osuus oli 33 prosenttia Itämeren silakkasaaliista, eli suurin yksittäisistä rantavaltioista. Kuuden prosentin osuus kilohailin saaliista oli kolmanneksi pienin eri maiden joukossa.
”Suomi on tiettävästi ainoa maa, joka toimittaa myös vapaa-ajankalastuksen tiedot ICESille”, yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti toteaa.
Siksi tilasto on vertailukelpoinen vain silakan ja kilohailin kohdalla. Niiden määrät ovat vähäiset suomalaisten vapaa-ajankalastajien saaliissa.
Tietoa tilastosta
Vuoden 2024 tilastojulkistus jää viimeiseksi, sillä kalansaalis ja tuotanto -tilasto lakkautetaan. Aikasarja alkoi vuonna 1980 ja päättyy vuoteen 2024.
