Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2024 sisävesiltä saaliiksi 5 miljoonaa kiloa kalaa. Saaliin arvo oli 15,7 miljoonaa euroa. Saaliin määrä ja sen arvo pysyivät edellisen vuoden tasolla.
Sisävesiltä kaupallisesti pyydetty muikkusaalis oli 2,1 miljoonaa kiloa.
Kuhaa kalastettiin 830 000 kiloa, 150 000 kiloa enemmän kuin edellisenä vuotena.
Rapusaalis, 760 000 kappaletta, oli käytännössä kokonaan täplärapua (99 prosenttia).
Kuha oli saaliin arvolla mitattuna sisävesien tärkein saalislaji. Saaliin arvo oli 5,8 miljoonaa euroa. Toiseksi arvokkain saalis saatiin muikusta, 4,8 miljoonaa euroa. Rapusaaliin arvo oli vajaa miljoona euroa.
Kuha ja muikku ja yhdessä muodostivat 72 prosenttia sisävesien kalansaaliin arvosta, ja 67 % sisävesien kaiken kaupallisen saaliin arvosta.
Täplärapu oli kolmanneksi arvokkain saalislaji, seuraavina ahven ja siika (molemmat 0,8 miljoonaa euroa).
Saaliin arvo oli suurin Etelä-Savossa 3,4 miljoonaa euroa. Arvoltaan seuravaksi suurimmat saaliit pyydettiin Pohjois-Karjalasta (2,1 miljoonaa euroa) ja Pohjois-Savosta (1,4 miljoonaa euroa).
Suomen sisävesille oli vuoden 2024 lopussa rekisteröitynyt 1703 kaupallista kalastajaa. Heistä 1-ryhmän kalastajia oli 372.
Saalisilmoituksen teki 56 % I-ryhmän ja 37 % II-ryhmän kalastajista. Vastanneiden osuus oli kaikkiaan 41 %.
Tilastovuodesta 2024 lähtien tilastossa julkaistaan aktiivisten kalastajien määrän ja saalismäärien suhteellinen keskivirhe, joka kuvaa tilastoarvioon liittyvää epävarmuutta.
Allow functional cookies to show the embedded graph.