Niittomurskaimiin ideoitu nurmen satokartoitusmenetelmä osoittautui toimivaksi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja suomalaisen niittomurskainvalmistajan Elhon yhteistyössä syntyi idea satokartoitusmenetelmästä niittomurskaimiin. Menetelmä on nyt alan yritysten käytettävissä ja kehitettävissä käytännön sovellukseksi. Tilojen kokonais- ja lohkokohtaisia satoja mitataan ja seurataan tuotannon suunnittelun perustaksi.

Luke ja niittomurskainvalmistaja Elho kehittivät menetelmän, jossa nurmisatoa voidaan kartoittaa niittomurskaimeen asennetun voima-anturin avulla. Kaikissa niittomurskaimissa on vastakampa tai -levy, jota vasten murskainkela heittää heinävirtaa, joka läpäisee koneen.

Kehitetyn menetelmän taustalla on oletus, että mitä voimakkaampi heinävirta on, eli mitä suurempi hehtaarisato sitä suurempi on heinävirran voimavaikutus vastakampaan tai -levyyn. Ideoitu menetelmä on sovellettavissa vain niittomurskaimille eikä murskaimettomille niittokoneille, mutta niittomurskaimet ovat hyvin tavallisia.

”Syntyi ajatus selvittää mittauksin, onko voimavaikutuksen yhteys hehtaarisatoon niin hyvä, että sen perusteella voidaan kehittää satokartoitusmenetelmä. Olemme testanneet menetelmää kolme kesää VarmaNurmi-hankkeessa ja voimme nyt todeta, että ideoitu menetelmä toimii”, Matts Nysand Lukesta sanoo. 

Mittaus- ja seurantatiedot mahdollistavat täsmäviljelyn, jossa sopeutetaan viljelypanoksia, kuten lannoitusta, lohkojen sisäisen ja välisen panostarpeen vaihtelun mukaan. Satokartoitus ja täsmäviljely ovat ehdolla uuden maataloustukijärjestelmän 2023–2027 tukeen oikeuttaviksi valinnaisiksi toimenpiteiksi. 

Satokartoitus voidaan tehdä korjuukoneessa tai kaukokartoituksella drone- tai satelliittikuvausmenetelmiä käyttäen, mutta menetelmät nurmelle ovat suureksi osaksi vielä kehitysasteella. ”Satokartoitus korjuukoneessa olisi periaatteessa paras olla jo niittomurskaimessa. Silloin kartoitusmenetelmä on aina käytettävissä, riippumatta siitä, mitä korjuukonetta käytetään niittomurskaimen perässä” Matts Nysand sanoo.

Nyt kehitetyssä menetelmässä hinattavan Elho-niittomurskaimen vastakampaan asennettiin voima-anturi. Tietokone tallensi jatkuvasti kamman voimavasteen niittojen aikana sekä ajonopeuden ja niittoreittien koordinaatit GPS-antennista. ”Kolmen kesän sadoista punnitsimme yhteensä usean sadan niitetyn karhonpätkän tuorepainon. Laskimme karhonpätkien todellisen sadon ja kamman voimavasteen välisen yhteyden, ja totesimme että yhteys on erittäin hyvä. Toisin sanoen kamman voimavastetta voidaan käyttää satomittarina”, Nysand sanoo.

Menetelmä on nyt alan yritysten, eli niittomurskainvalmistajien ja viljelysuunnitteluohjelmistotalojen käytettävissä ja kehitettävissä käytännön sovellukseksi. ”Menetelmä antaa kuiva-ainepitoisuusmittauksen puuttuessa tässä vaiheessa vain tuoresatotiedot. Jo tuoresatokartta on kuitenkin hyödyllinen, ja kasvuston paikkakohtaiset kuiva-ainepitoisuusvaihtelut ovat suhteellisen pienet. Menetelmä on myös täydennettävissä kuiva-ainemittauksella”, Matts Nysand sanoo.