Maitoalalla tuotanto ja kulutus ovat kokeneet isoja muutoksia

Maito ja maitotuotteet ovat tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Maidontuotanto on ollut ja on edelleen maatalouden tärkeimpiä tuotantosektoreita. Maidontuotantoa ja -käyttöä on tilastoitu reilu sata vuotta, 1920-luvulta lähtien, ja sinä aikana ala on kokenut merkittäviä muutoksia.

Maitotilat, lypsylehmät ja maitomäärät ovat vähentyneet, tilakoot ovat kasvaneet ja lehmien keskituotokset ovat nousseet. Myös maitotuotteiden kulutuksessa on tapahtunut isoja muutoksia. Nestemaitoja ja voita kulutetaan aiempaa vähemmän, kun taas juustojen ja jogurttien kulutus on kasvanut. 

Maidontuotantoa on myös vuosien varrella rajoitettu erilaisilla tuotannonrajoittamistoimilla. Esimerkiksi tilakohtaiset maitokiintiöt olivat Suomessa käytössä 1980-luvulta vuoteen 2015 saakka. 

Tilamaidosta meijerimaitoon

1940-luvulla valtaosa tuotetusta maidosta käytettiin tiloilla, ja vain noin 33 prosenttia maidosta toimitettiin meijereihin jatkojalostukseen. 1950- ja 1960-luvuille tultaessa maitoa käytettiin edelleen paljon maatiloilla, vaikkakin meijereihin toimitetun maidon osuus olikin noussut 70–80 prosenttiin. Tuolloin tila- eli raakamaidon käyttö oli suurimmillaan, yli 200 litraa henkilöä kohti. Nykyisin tilamaitoa käytetään vain 0,8 litraa henkilöä kohti. Tila- eli raakamaito on maitoa, jota ei ole käsitelty millään tavalla ja se käytetään tilalla tai myydään suoraan kuluttajille. 

”Nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin vuonna 2023 noin 133 kiloa henkilöä kohti. Tästä määrästä nestemaitoa oli 89 kiloa eli 87 litraa, kertoo erityisasiantuntija Erja Mikkola Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Nestemäiset maitotuotteet käsittävät nestemaitojen lisäksi piimät, jogurtit, viilit, kermat, rahkat, vanukkaat ja muut tuoretuotteet.

Nestemaidon kulutus on ollut korkeimmillaan vuonna 1956, noin 379 litraa henkilöä kohti vuodessa. Vuonna 1960 maidon kulutus alitti 300 litraa ja vuonna 1983 se oli vähentynyt alle 200 litraan henkilöä kohti. 

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on EU:n nestemaitojen kulutuksessa sijalla kolme.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on EU:n nestemaitojen kulutuksessa sijalla kolme. Enemmän nestemaitoja henkilöä kohti vuonna 2020 kulutettiin vain Irlannissa ja Virossa. Kokonaisuudessaan maitotuotteita (pois lukien voi) kulutetaan eniten Tanskassa, Montenegrossa ja Virossa. Suomi on 13. sijalla. 

1960-luvun voivuoret

”Maidontuotanto oli korkeimmillaan 1960-luvulla, jolloin kamppailtiin ylituotannon ja voivuorien kanssa. Tuolloin tuotanto kohosi 3 700 miljoonaan litraan, kun nykyisin maitoa tuotetaan 2 200 miljoonaa litraa”, sanoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Lukesta. 

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on EU:n 13. suurin maidontuottaja. Eniten maitoa EU:ssa tuotetaan Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa, Puolassa, Italiassa ja Irlannissa. Maailmanlaajuisesti Suomi sijoittuu sijalle 53. Intia, Yhdysvallat, Pakistan ja Kiina ovat maailman suurimmat maidontuottajamaat.

Voin valmistusmäärä sekä kulutus olivat Suomessa korkeimmillaan 1960-luvulla voivuorien aikaan, jolloin kulutus oli 19 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Suureen kulutukseen vaikutti muun muassa se, että voin hintaa laskettiin ylituotantotilanteessa. Voin kulutus alkoi laskea 1960-luvun alun jälkeen, joskaan lasku ei ole ollut aivan suoraviivaista. Nykyinen voin kulutus on noin kolme kiloa henkilöä kohti.

Piimää vähemmän ja kermaa enemmän

Nestemaitojen tuotanto on ollut pitkään laskusuunnassa, ja vuonna 2023 niiden tuotanto oli reilu 515 miljoonaa kiloa. Määrä oli noin 30 prosenttia pienempi kuin 2000-luvun alussa. Suhteellisesti eniten ovat vähentyneet piimän ja viilin valmistus, joiden valmistusmäärät ovat enemmän kuin puolittuneet reilussa 20 vuodessa.

1970-luvun alussa piimää kului reilu 30 litraa henkeä kohti, mutta nykyisin vain vajaa seitsemän litraa. Viilin kulutus on laskenut etenkin 2000-luvulla, ja sen ovat korvanneet muut maitotuotteet. Jogurtteja ja kermaa valmistetaan enemmän kuin vuosituhannen alussa. Jogurttien valmistusmäärä on ollut viime vuosina 110 miljoonan kilon molemmin puolin. Jogurtin kulutus kasvoi vuoteen 2011 asti, mutta on sen jälkeen laskenut ollen nykyisin vähän alle 20 kiloa henkilöä kohti. Kermaa käytettiin 1960-luvulla neljästä viiteen kiloa henkilöä kohti, viime vuonna melkein seitsemän kiloa.

2000-luku juustojen kulta-aikaa

Eniten juustoja valmistettiin 2010-luvun alkupuolella, mutta valmistusmäärät ovat vähentyneet viime vuosina. Syynä on markkina-asemien heikkeneminen sekä kotimaan että vientimarkkinoilla. Tuontijuustot ovat ottaneet kasvavan siivun EU-jäsenyyden alusta lähtien ja tuontiaste on vakiintunut 50 prosenttiin 2010-luvulla. Venäjän vienti tyrehtyi pakotteiden seurauksena vuonna 2014, ja korvaavien vientimarkkinoiden löytyminen on ollut haastavaa. Vuonna 2023 juuston vienti supistui alle viidesosaan reilun kymmenen vuoden takaisesta.  

Viime vuonna juustoa kulutettiin ravintotasetilaston mukaan noin 26 kiloa henkilöä kohti.

Juustoa kulutettiin 1950- ja 1960-luvuilla kahdesta kolmeen kiloa henkilöä kohti. Juuston kulutus on kasvanut tasaisesti, etenkin 1980-luvulta alkaen. Viime vuonna juustoa kulutettiin ravintotasetilaston mukaan noin 26 kiloa henkilöä kohti. 

Juustojen muodossa kulutettiin lähes kolme kertaa enemmän maitoa kuin nestemaitona vuonna 2023. Yhden juustokilon valmistukseen kuluu maitoa noin kymmenen litraa, tuorejuustoihin vähemmän kuin koviin juustoihin.  

Koko Suomen tuotantoa

Maidontuotanto on maatalouden tärkeä tuotantosektori, ja sen osuus maataloustuotteiden tuotoksen arvosta oli viime vuonna yli neljänneksen. Maidontuotantoa harjoitetaan lähes koko maassa, pohjoisin maitotila sijaitsee Utsjoella. Suurimmat maitokunnat ovat Kuopio, Kurikka, Kiuruvesi ja Kokkola. Näiden neljän kunnan osuus koko maan maidontuotannosta on vajaa 11 prosenttia. 

Maidontuotannon ydinalueita ovat Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Näiden maakuntien yhteenlaskettu tuotanto kattaa hieman yli puolet koko maan tuotannosta. 

Itä- ja Pohjois-Suomen tietyillä alueilla nurmiruokintaan perustuva karjatalous, mukaan lukien maidontuotanto, on tuotanto-olosuhteiden vuoksi ainoa varteenotettava maatalouselinkeino.

Keskituotos kuusinkertaistunut ja karjakoko suurentunut

Rakennekehitys on ollut maidontuotannossa nopeaa, ja tilojen määrä on enemmän kuin puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 oli keskimäärin enää noin 4 360 maidonlähettäjää, kun niitä vuonna 1963 oli 246 100 ja vuonna 1993 vielä noin 34 600. Vaikka tilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti, on vähennys tuotetussa maitomäärässä ollut paljon pienempi. Kun vuonna 1993 maitoa tuotettiin 2 386 miljoonaa litraa, tuotettiin sitä vuonna 2023 2 174 miljoonaa litraa.

Keskimääräinen karjakoko on kasvanut samalla kun tilojen määrä on vähentynyt. Keskimäärin maitotilalla oli noin 55 lehmää keväällä 2024. Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat tilat sijaitsevat Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Vuonna 1943 lehmien keskituotos oli 1 529 litraa. Nykyään se on jo 9 043 litraa. 

Lypsylehmien keskituotokset ovat nousseet muun muassa kehittyneen ruokinnan ja jalostuksen ansiosta. Vuonna 1943 lehmien keskituotos oli 1 529 litraa. Nykyään se on jo 9 043 litraa. 

Rakennekehityksen ja lehmien keskituotoksen kasvun myötä yksittäisten tilojen tuottamat maitomäärät ovat kasvaneet nopeasti. Kun vuonna 2023 maitoa toimitettiin tilalta meijeriin keskimäärin 489 000 litraa, oli vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin 245 000 litraa. Lypsylehmien määrä on vähentynyt keskimäärin noin kahden prosentin vuosivauhtia vuosituhannen alusta lähtien. Keväällä 2024 lypsylehmiä oli 233 600 yksilöä. Eniten lehmiä oli 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin niitä oli noin 1,3 miljoonaa yksilöä.

Lähteinä käytetty mm.: 

• PSM:n viisi vuosikymmentä: Pellervo-seuran markkinatutkimuslaitos 1932-1982 / Vainio-Mattila, Ilkka. Pellervo-seuran markkinatutkimuslaitos, 1982.
• Suomen maatalouden historia 3, Suurten muutosten aika: jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen / toim. Pirjo Markkola, SKS, 2004.