Metsähake riittäisi korvaamaan turpeen Pohjois-Karjalassa

Turpeen energiakäyttö on hallitusohjelman mukaan tarkoitus vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä, mutta viimeaikainen käytön väheneminen on ollut odotettua nopeampaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelma osoittaa, että Pohjois-Karjalan metsistä on mahdollista hankkia riittävästi metsähaketta turpeen energiakäytön korvaamiseen. Laskelma ei kuitenkaan ota kantaa metsähakkeen saatavuuteen tai hintaan, ja kysynnän kasvaminen voi johtaa metsähakkeen tuonnin lisääntymiseen.

Laskelmaa varten haastateltujen itäsuomalaisten energiaturpeen käyttäjien mukaan turve korvautunee pääosin metsähakkeella, paitsi yhdellä toimijalla pääosin metsäteollisuuden sivutuotteilla, eli kuorella ja sahanpurulla. Sivutuotteiden saatavuuden arvioitiin myös heikentyneen niiden kilpailevien käyttötarkoitusten, kuten pellettien ja nestemäisten biopolttoaineiden valmistuksen takia.

Lämpöpumppuihin ja muihin lämmöntuotantomuotoihin saatetaan investoida vuoteen 2030 mennessä – lyhyellä tähtäimellä kuitenkin puu korvaa turpeen. Metsähakkeen käytön lisäys vaatii myös investointeja laitosteknologiaan. Esimerkiksi turpeen sisältämä rikki on korvattava syöttämällä sitä kattilaan.

Tällä hetkellä merkittävä osa metsähakkeesta tuodaan Venäjältä. Kahdella vastaajalla Venäjältä tuodun metsähakkeen osuus oli 20–30 prosenttia. Jatkossa venäläisen hakkeen määrä riippuu hakkeen saatavuudesta, toimitusvarmuudesta ja hinnasta sekä kestävyyskriteerien täyttymisestä. Toimitusvarmuuteen ja tullimaksujen korotuksiin liittyvä epävarmuus puoltaa metsähakkeen toimitusketjun perustamista kotimaisen raaka-aineen varaan.

Laskelman mukaan metsähakkeen hankintamahdollisuudet ovat kysyntää suuremmat kaikissa Itä-Suomen maakunnissa, vaikka kaikki turve korvattaisiin kotimaisella metsähakkeella. Tosin suurimpien metsähakkeen ja turpeen käyttöpaikkojen lähellä kysyntä voisi ylittää hankintamahdollisuuden.

– Turpeen korvaaminen kotimaisella metsähakkeella ei jää Itä-Suomessa kiinni metsävaroista. Kotimaisen hakkeen käyttö edellyttää kuitenkin, että hankintalogistiikka toimii luotettavasti ja hinta käyttöpaikalla on kilpailukykyinen, Luken erikoistutkija Perttu Anttila kertoo.

Kysynnän kasvaessa kuljetusmatkat tulevat pitenemään, mikä kasvattaa hankintakustannuksia. Tämä taas voi heijastua kaukolämmön hintaan.

Metsähakkeen riittävyyttä turpeen korvaajana tarkasteltiin paikkatietoanalyysillä metsähakkeen teknisestä hankintamahdollisuudesta eli potentiaalista ja kysynnästä sekä niiden välisestä erotuksesta eli metsähaketaseesta. Metsähakkeen oletettiin koostuvan kotimaisesta harvennusten energiapuusta sekä uudistushakkuiden hakkuutähteistä eli latvusmassasta. Ylimaakunnallisten hankinta-alueiden huomioimiseksi tarkastelu kohdistettiin viiteen Itä-Suomen maakuntaan: Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.

Metsähakkeen kysyntää vuonna 2030 arvioitiin kahden skenaarion avulla. Niistä ensimmäisessä tulevan kysynnän määrä oli metsähakkeen käyttö vuonna 2019 + 50 prosenttia turpeen käytöstä vuonna 2019. Toisessa skenaariossa kysyntä oli metsähakkeen käyttö vuonna 2019 + 100 prosenttia turpeen käytöstä vuonna 2019.

Vuonna 2019 metsähakkeen tilastoitu käyttö Pohjois-Karjalan lämpö- ja voimalaitoksissa oli 330 000 kuutiometriä. Turpeen käyttö puolestaan oli 487 terawattituntia, joka vastaa noin 240 000 kuutiometriä metsähaketta.

Lisäksi suurimmilta energiaturpeen käyttäjiltä kysyttiin vielä erikseen turpeen korvaussuunnitelmista sekä arviot tulevasta metsähakkeen käytöstä. Näitä tietoja käytettiin laskelmassa molemmissa skenaarioissa.

Haastattelussa mukana olleet suuret lämmön- ja sähkön tuottajat arvioivat turpeen käytön joko loppuvan tai vähenevän marginaaliseksi vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää myös investointeja nykyisiin voimalaitoksiin.

Laskelma oli osa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamaa Bioscope-hanketta. Tulosdiasarja on ladattavissa täältä: Metsähakkeen riittävyys energiaturpeen korvaajana Pohjois-Karjalassa, tiekartta.