Maataloussektorin ja maankäyttösektorin lopulliset tulokset vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaariossa

Joulukuussa 2025 julkaistujen ennakkotietojen jälkeen inventaarion lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja vuoden 2024 tuloksia on päivitetty. Lopullisissa tuloksissa maataloussektorin päästöt ovat hieman isommat ja maankäyttösektorin nettopäästöt hieman pienemmät kuin ennakkotuloksissa, mutta kokonaiskuva säilyy ennallaan. Muutokset johtuvat pääasiassa tarkentuneista lannoitus- ja puutuotetiedoista.

Ajantasaiset lannoitustiedot tarkensivat maataloussektorin tulosta

Maataloussektorin kokonaispäästöt olivat vuoden 2024 lopullisissa tuloksissa 6,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO₂-ekv.) (kuva 1), mikä on 0,17 Mt enemmän kuin ennakkotiedoissa. Ero johtuu pääasiassa lannoitetilastojen tarkennuksista, joiden seurauksena arvio maaperän dityppioksidipäästöistä kasvoi. Myös kalkituksen ja urean käytön päästöjä päivitettiin, mutta päivitysten päästövaikutukset kumosivat toisensa.

Vuoteen 2023 verrattuna maatalouden päästöt kasvoivat 2,7 prosenttia, mikä selittyy pääosin sillä, että väkilannoitteiden myynti maatalouskäyttöön kasvoi 16 prosenttia vuodesta 2023.

Maankäyttösektorilla maaperäpäästöt ja puutuotenielu tarkentuivat

Maankäyttösektori oli vuonna 2024 yhteensä 9,77 Mt CO₂-ekv. päästölähde (kuva 2), mikä on 0,07 Mt vähemmän kuin joulukuussa julkaistuissa ennakkotiedoissa. Erot ennakkotuloksiin selittyvät puutuotteiden 0,09 Mt suuremmalla nielulla (puutuotetiedot tarkentuivat) ja metsämaan 0,01 Mt pienemmällä nielulla (lannoitetiedot tarkentuivat). Ruohikkoalueiden, viljelysmaan ja kosteikkojen päästöt pysyivät ennallaan. 

Vuoteen 2023 verrattuna maankäyttösektorin päästöt kasvoivat 2,91 Mt CO₂-ekv. (kuva 2). Muutoksen taustalla ovat metsämaan 3,5 Mt CO₂-ekv. pienentynyt nielu, viljelysmaan 0,19 Mt kasvaneet päästöt ja muiden maankäyttöluokkien yhteensä 0,79 Mt vähentyneet päästöt (kuva 2). 

Maankäyttösektori on ollut vuodesta 2021 yhtäjaksoisesti päästölähde. Päästöt ovat vaihdelleet 6,85 Mt (vuosi 2023) ja 9,77 Mt (vuosi 2024) välillä (kuva 2). Vuosien välisen heilahtelun pääasiallinen syy on metsämaan ja puutuotteiden nielujen vaihtelu. Muissa maankäyttöluokissa muutokset ovat trendinomaisia: viljelysmaan päästöt ovat vähentyneet 2 prosenttia, ruohikkoalueiden 9 prosenttia, kosteikkojen 16 prosenttia ja rakennettujen alueiden 27 prosenttia vuosien 2021 ja 2024 välillä (kuva 2).

Metsämaan nielu oli lopullisissa tuloksissa -0,13 Mt CO₂-ekv. (kuva 3). Ennakkotuloksiin verrattuna nielu pieneni 0,01 Mt, mikä johtui lannoitetietojen tarkentumisesta. Puustobiomassan kasvu- ja poistuma-arviot eivät muuttuneet ennakkotietoihin verrattuna.

Vuoden 2024 lopullisissa tuloksissa metsämaan nielu oli 3,51Mt CO₂-ekv. pienempi kuin vuonna 2023 (kuva 3). Muutos selittyy sillä, että elävän puuston nielu pieneni 1 % kasvaneiden hakkuiden myötä 1,77 Mt, kivennäismaaperien nielu pieneni 0,72 Mt, turvemaan hiilidioksidipäästöt kasvoivat 0,96 Mt ja muut päästöt -kategorian päästöt kasvoivat 0,04 Mt. 

Metsämaan tulos on vuosien 2021 ja 2024 välillä vaihdellut -3,64 Mt CO₂-ekv. nielusta (vuosi 2023) -0,13 Mt nieluun (vuosi 2024) (kuva 3). Vuosien välistä heilahtelua selittää hakkuupoistuman vuosittainen vaihtelu, mutta taustalla on myös trendinomaisia muutoksia: kivennäismaaperän nielu on vuodesta 2021 pienentynyt 1,05 Mt, turvemaaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 3,78 Mt ja metsämaan muut typpilannoituksesta ja typen mineralisaatiosta johtuvat päästöt ovat kasvaneet 0,06 Mt (kuva 3).

Vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaarioon sisältyi maankäyttösektorin osalta useita laskentamenetelmien uudistuksia. Uudistusten vaikutukset inventaariotuloksiin on esitelty ennakkotuloksista kertovassa uutisessa. Samassa uutisessa on myös kuvattu metsämaan tuloksiin liittyviä epävarmuuksia ja niiden tulkintaa.