Maaperä sitoo enemmän kasvihuonekaasuja kuin puusto – metsänhoito keskeisessä roolissa hiilinielujen vahvistamisessa
Euroopan unionin tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä asettaa lisäävät paineita kestävien ratkaisujen löytämiselle. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman tutkimushankkeen tulokset vahvistavat, että metsänhoito on keskeisessä roolissa maaperän hiilinielujen vahvistamisessa ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä.
EU:n maaperästä jopa 60–70 % on arvioitu kunnoltaan heikentyneeksi. Maaperän kunnolla on merkitystä, koska ilmastonmuutoksen hillinnässä maaperä on ratkaisevassa roolissa. Maaperän rooli hiilen sitomisessa jää usein vähemmälle huomiolle, vaikka se sitoo enemmän hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja kuin koko maailman puusto yhteensä. Tämän lisäksi maaperä toimii hiilivarastona ja tarjoaa monia muita ekosysteemipalveluita.
HoliSoils yhdistää johtavaa maaperäosaamista
Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama HoliSoils-hanke syventää tietämystä metsämaaperän roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hankkeessa tunnistetaan metsämaaperän tutkimuksen puutteita ja edistää kestävää metsämaanhoitoa kehittämällä seuranta- ja mallinnusmenetelmiä.
Hanketta koordinoiva Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää kuvailee artikkelissa ”Sifting through forest soils to fight climate change” (Horizon Magazine, 23.1.2024) hanketta unelmien projektiksi: ”Maaperällä on merkitystä, etenkin metsämaaperällä, mutta niitä ei ole tutkittu tarpeeksi”.
Vaikka tällä hetkellä monissa maissa säännölliset kasvihuonekaasupäästöraportit ovat osa pyrkimystä rajoittaa päästöjä, näitä pyrkimyksiä hankaloittaa tiedon ja asiantuntemuksen puute. Useissa maissa metsän kykyä sitoa ja varastoida hiiltä arvioidaan pääasiassa kaikkien maan päällä elävien kasvien panoksena, vaikka jopa 80 % maaekosysteemien hiilestä varastoituu maaperään.
HoliSoils-hankkeen konsortioon kuuluu 18 kansainvälistä kumppania Euroopasta, sekä yksi Uruguaysta ja yksi Japanista. Monitieteinen yhteisö koostuu yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, jotka yhdistävät johtavaa osaamista esimerkiksi maa-analyyseista, digitaalisesta maaperän kartoituksesta ja maaperäekologiasta.
Globaalissa hankkeessa yliopistot ja tutkimuslaitokset kehittävät työkaluja maaperän seurantaan ja tarkentavat kasvihuonekaasuarvioita uusien analysointimenetelmien ja asiantuntijatiedon avulla.
Metsänhoidon merkitys korostuu
Ilmastokestävien metsänhoitokäytäntöjen suunnittelussa on keskeistä huomioida paikalliset olosuhteet. Metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus maaperään riippuu esimerkiksi toimenpiteiden laadukkuudesta, maaperätyypistä ja maaperän pH-arvosta. Tietoisuuden lisääminen näiden tekijöiden vaikutuksista on avain kehittämään entistä kestävämpiä metsänhoitokäytäntöjä.
Hankkeen koemetsiä löytyy ympäri maailmaa – Pohjois-Euroopasta Aasiaan. Suomessa yksi koemetsä sijaitsee Ränskälänkorven ravinteikkaalla, ojitetulla suolla. Ränskälänkorven koemetsässä Luken tutkijat analysoivat perinteisen metsänkasvatuksen ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen vaikutuksia maaperään.
HoliSoils-hankkeen tutkimustulokset osoittavat, että ilmastonmuutosta voidaan hillitä metsänhoitomenetelmin. Esimerkiksi typpi- ja puutuhkalannoitus boreaalisissa metsissä osoittautuvat tehokkaiksi keinoiksi kasvattaa maaperän hiilivarastoa, korjaten samalla maaperän ravinnepuutoksia. Tällainen lannoitus voi lisätä biomassatuotantoa ja kasvattaa karikkeen määrää maaperässä.
Lisäksi tutkimuksissa havaittiin, että voimakkaat hakkuut voivat vähentää maahan putoavan karikkeen määrää ja nopeuttaa sen hajoamista, mikä voi lisätä maaperän hiilidioksidi- ja muita kasvihuonepäästöjä.
Pitkäaikainen metsämaaperän seuranta on välttämätöntä todentamaan metsänhoidon vaikutukset maaperän hiilensidontaan ja kasvihuonekaasupäästöihin. Mäkipää painottaa, että tutkimustietoa tarvitaan lisää, jotta voidaan kehittää tehokkaita ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja.
