Siirry pääsisältöön

Luke Farmarissa 2022: Biokaasu, kosteikkoviljely, ruokaturva, erikoiskasvit, luomu, ravinteiden kierrätys, maatilojen riskienhallinta

Uutinen 28.6.2022
Kukkivat kaistat. Kuva: Luomuinstituutti.

Miten viljelijä voi oman toimintansa suunnittelussa varautua ilmastonmuutokseen? Olisiko kosteikkoviljely sopiva ratkaisu turvepeltojen viljelyyn? Millaisia haasteita maatilojen biokaasuinvestoinnit voivat kohdata? Mitä muutosjoustavuus tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä ja miten sitä voisi edistää?

Tervetuloa tapaamaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijoita Mikkelin Farmari -maatalousnäyttelyyn 30.6.–2.7.2022. ja kuulemaan ajankohtaisimmat tutkimusuutiset.

Löydät meidät messujen Stadium-hallista maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan yhteiseltä osastolta numero S300. Osastokumppaneinamme ovat MMM, Ruokavirasto, Kalatalouden Keskusliitto, Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto ja Maanmittauslaitos. Tunnuksemme on ”Ruokaturvaa koko Suomelle”.

MURU maatalouden muutosjoustavuutta kehittämässä

Kannattavuuden parantaminen, viljelijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen sekä luonnon ekosysteemien turvaaminen ja monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeää maatalouden muutosjoustavuuden kehittämisessä. Näin turvataan ruoan saatavuutta ja riittävyyttä häiriöiden ja epävarmuuden lisääntyessä toimintaympäristössä.  Tiedon, hyvien käytän­töjen ja uusien ideoiden jakaminen ja yhdessä kehittäminen sitouttaa ruokajärjestelmän toimijat yhteistyöhön – käytännön tieto viljelystä ja viljelijöistä, markkinoista ja kauppiaista, naisten ja miesten tieto, paikallinen tieto ja tut­kimustieto ovat arvokasta pääomaa.

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -tiedonvälityshankkeen asiantuntijat löydät Luken osastolta. Tule keskustelemaan maatalouden haasteista, ratkaisuista ja tulevaisuuden näkymistä.

Lisätietoja: Karoliina Rimhanen

Biokaasu maatiloilta hyötykäyttöön onnistuu yhteistyöllä

Pohjois-Savossa etsittiin mallia, miten maatalouden resursseja saadaan tehokkaasti biokaasuntuotantoon ja erityisesti liikennekäyttöön, samalla huomioiden ravinteiden kierrätys. Hankkeessa laskettiin kustannuksia mallille, jossa biokaasu jalostetaan ja paineistetaan tiloilla ja kuljetaan keskitettyyn jakelupisteeseen.

Osastollamme voit jututtaa biokaasualan ja ravinteiden kierrätyksen asiantuntijoita sekä tutustua uunituoreeseen raporttiin aiheesta.

Lisätietoja: Saija Rasi ja Elina Virkkunen

Luomua pellolta pöytään!

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme ajankohtaisesta luomututkimuksesta pellolta pöytään. Olemme kiinnostuneita kuulemaan myös tulevista tutkimustarpeista. Osastollamme voi tutustua maaperäeliöstön monimuotoisuustutkimukseen, keinoihin tukea pölyttäjiä ja muita hyötyhyönteisiä luomupelloilla sekä uusiin mekaanisen rikkakasvintorjunnan menetelmiin. Ohjelmassa myös luomuvisailuja!

Lisätietoja: Sari Iivonen

AgriHubi-verkosto on maatila- ja puutarhayritysten asialla

AgriHubi on uusi, matalan kynnyksen kohtaamispaikka maatalous- ja puutarhayrittäjille. AgriHubi-osaamisverkostossa tutkimus, neuvonta, koulutus ja hallinto ovat yhdistäneet voimansa alan kannattavuuden ja yrittäjien jaksamisen tukemiseksi. Yhä useamman yrittäjän toivotaan löytävän tiensä verkostoalustalle osoitteeseen www.agrihubi.fi – etsimään vastauksia arjen tarpeisiin, esimerkiksi älymaatatalouden ja vertaistuen avulla.

Lisätietoja: Sirpa Mäkinen

Erikoiskasvien viljelijä – oletko kiinnostunut viljelykiertojen monista hyödyistä?

Tule mukaan erikoiskasvien viljelijäverkostoon ja nappaa samalla hiilestä kiinni! Luken FutureCrops2.0-hankkeessa etsitään hyviä käytäntöjä erikoiskasvien viljelyvarmuuden parantamiseksi sekä hiiltä sitovien viljelykiertojen toteuttamiseksi. Tutkimuksen avulla tuodaan uusia menetelmiä kasvustojen havainnointiin ja hiilensidonnan arviointiin sekä tutustutaan ja kehitetään toimivia esikasvihyötyjä ja hiilensidontaa lisääviä viljelykiertomalleja.

Kasvukaudella 2022 tutkitaan kuuden eri syötävän palkokasvin kasvua ja sadontuottoa: herne, härkäpapu, makealupiini, soija, linssi ja kahvi- eli kikherne. Kenttäkokeissa kasvien juuristoa ja nystyröitä kuvataan, ja tuloksia esitellään tulevissa webinaareissa. Viljelijöiden lähettämät kuvat ovat arvokas lisä, ja tuovat lisätietoa juurinystyröiden kunnosta. Viljelijöiltä toivotaankin havaintoja kasvustoista sekä maan päältä että alta.

Lisätietoja: Marjo Keskitalo, Kirsi Raiskio

Ravinteet kiertoon: metsäteollisuuden kuiduista maanparannusta ja ammoniakkiliuoksesta typpeä pellolle

Peltokuitu-hankkeessa tutkittiin, miten pellolle sadonkorjuun jälkeen levitettävä kuituliete ja ravinnekuitu vaikuttavat typen huuhtoutumiseen seuraavaan kasvukauteen mennessä ja satotasoon seuraavina kasvukausina. Tutkimuksen mukaan kuidut vähensivät nitraattitypen huuhtoutumista sitä tehokkaammin mitä suurempi annos oli, mutta tämä ei näkynyt seuraavalla kasvukaudella sadonlisänä, vaan suuret kuitumäärät alensivat satoa. Sen sijaan toisena levityksen jälkeisenä kasvukautena suuretkaan kuituannokset eivät enää alentaneet satoa.

Peltokuitu-hankkeen yksityiskohtaisia tuloksia esitellään 30.6. osastolla S300, Ravinteet ja energia kiertoon -teemapisteessä. Lisäksi esittelyssä on PlasmaN-hanke, jossa tutkitaan ammoniakkiliuoksen käyttöä typpilannoituksessa. Stadium-lavalla molempia tutkimuksia esitellään 30.6. klo 15.50.

Lisätietoja: Petri Kapuinen

Ovatko maatilasi riskit hallinnassa?

Luken riskienhallintatutkimuksen tavoitteena on saada turvallisuusjohtaminen osaksi maatilojen arkea ja tuoda tutkimustietoon perustuvia toimintatapoja ja työkaluja tilojen käyttöön. Luken asiantuntijat esittelevät Farmarissa uusimpia viljelijöiden ja sidosryhmien käyttöön tehtyjä materiaaleja. Sähköisen Maatila-RH- ohjelman avulla voit tarkastella maatilasi yritysturvallisuutta ja testata minkälaisia riskitekijöitä on maatilasi tärkeimmillä osa-alueilla. Tervetuloa kuulemaan lisää riskienhallinnasta maatiloilla Työsuojelutorille, osastolle numero S101.

Lisätietoja: Tiina Mattila, Jarkko Leppälä

Maatalousalan osaaminen ja arvostus nousuun

Maatalousalan yrittäjät ja työntekijät ovat todellisia tuhattaitureita. Millä muulla toimialalla toimitusjohtajalta kysytään yhtä monen eri osa-alueen hallintaa? Lisäksi osaamistarpeet ja olosuhteet muuttuvat yrittäjäuran aikana. Luken johtamassa Kasvupolku-hankkeessa tavoitteena on edistää yrittäjäuraansa aloittavien maatilayrittäjien yritysjohtamisen osaamista, alan houkuttelevuutta ja alalle tulon edellytyksiä sekä tuottaa välineitä maatilan yritysjohtamisen tueksi. Hanke järjestää syksyllä 2022 sarjan työpajoja eri puolella Suomea, joihin toivotaan mukaan nuoria ja innovatiivisia maatilayrittäjiä. MMM:n rahoittamassa hankkeessa Luken lisäksi ovat mukana Pellervon taloustutkimus PTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Savonia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, ProAgria, Työtehoseura ja FABA. 

Lisätietoja: Jarkko Leppälä ja Jukka Markkanen 

Elintarvike-alan riskienhallintaan ja varautumiseen kehitteillä uusia työvälineitä

Toimiva ruokasektori edellyttää toimivia elintarvikeketjuja, jotka koostuvat koko ketjua ja kuluttajia huomioivista vastuullisista toimijoista. Viimeaikaisten kriisien valossa elintarvikealan yritysten kannattaisi päivittää varautumisen ja riskienhallinnan suunnitelmiaan. Tärkeää on tällä hetkellä huomioida ruokaketjun toimijoiden toimintakyky alkutuotannosta kuluttajalle kokonaisuutena. Luken ”Riskienhallinnan välineitä elintarvikealan mikro- ja pienyritysten varautumissuunnittelun tueksi ja liiketoimintariskien hallitsemiseksi” (ET-RH) -kehittämistyössä tuotetaan elintarvikealalle varautumisen ja riskienhallinnan työvälineitä erilaisten häiriöiden ja kriisien varalta. MMM:n rahoittama kehittämistyö kohdistuu erityisesti pieniin elintarvikejalostusalan yrityksiin. Luken lisäksi hankkeessa on mukana Teknologian tutkimuskeskus VTT. 

Lisätietoja: Jarkko Leppälä ja Csaba Jansik