Ilman petoaitoja lammaslaidunnus olisi monella alueella mahdotonta

Julkaisimme Maaseudun tulevaisuudessa 5.9.2023 mielipidekirjoituksen petoaidoista (maaseuduntulevaisuus.fi). Tämä teksti on pidempi versio kyseisestä mielipidekirjoituksesta.

Loppukesä on tyypillistä aikaa susien aiheuttamille kotieläinvahingoille. Keväällä syntyneet pennut liikkuvat reviirillä laumassa ja opettelevat saalistamaan. Vaikka elokuun illat pimenevät, laidunkausi jatkuu aina alkusyksyyn asti. Kotieläimistä suden hyökkäyksen kohteena ovat usein lampaat.

Elokuun alussa uutisoitiin Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä sattuneesta tapauksesta, jossa 28 lammasta sai surmansa suden hampaissa ja kuusi loukkaantui (lähde: riistavahinkorekisteri).

Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden mukaan sudet olivat menneet laitumelle petoaidan läpi sähkövirrasta huolimatta. Monen lammastilallisen turvallisuuden tunne järkkyi petoaidan pettämisestä. Sosiaalisen median ryhmissä ja uutisissa petoaidat tuomittiin nopeasti tehottomiksi.

Petoaita on työläs ja kallis ratkaisu, eikä se sovi kaikille laitumille. Aita vaatii tilalliselta työtunteja pystytykseen, kunnossapitoon ja kasvillisuuden niittämiseen. Pienikin heikkous suojauksessa voi tarjota pedolle pääsyn helpon ravinnon äärelle. Eläintilallisen näkökulmasta tilanne on usein armoton ja turhauttava, pelottavakin.

Susi on kekseliäs ja oppiva eläin. Yksilöiden välillä on eroja taipumuksessa ottaa riskejä ravintoa etsiessä. Nuori ja kokematon susi saattaa kavahtaa sähköiskua ja karttaa petoaitaa visusti siinä, missä vanhempi, riskejä kaihtamaton susi saattaa laskelmoida sähköiskun olevan halpa hinta ateriasta. Usein vain pieni määrä rohkeita yksilöitä aiheuttaa ihmisille suurimmat huolet ja ongelmat.

Keskustelun velloessa kuumana katse tulisi nostaa yksittäisestä vahingosta kokonaiskuvaan. Petoaita ei ole idioottivarma suojauskeino, mutta ilman sitä lammaslaidunnus olisi monella alueella mahdotonta. Ilman petoaitoja Suomessa tapahtuisi moninkertainen määrä kotieläinvahinkoja.

Sähköistetty petoaita on oikein pystytettynä ja säännöllisesti huollettuna erittäin tehokas tapa pitää pedot poissa laitumelta. Suojausmenetelmiä pitää edelleen kehittää. Suomen riistakeskuksen asiantuntijat testaavat seuraavaksi petoaitojen sähkölankojen lisäämistä ja virran tehostamista yksittäisillä tiloilla. Jos kokeilut onnistuvat, muokataan tilallisille toimitettavaa aitapakettia.

Petoaitaan livahtanut susi on uutinen, mutta toimiva aita herättää harvoin mielenkiintoa. Petoaidan ulkopuolella pyörähtänyt susi ei aina jätä jälkiä. Suuntaa antavan kyselyn mukaan Suomen riistakeskukselta petoaitaa saaneista 80 % kertoivat olevansa tyytyväisiä aitaan (lähde: SusiLIFE-hankkeen selvitys, 2021). Tulehtunut keskustelu säikäyttää hiljaiseksi tilalliset, jotka ovat aitoihin tyytyväisiä.

Pahimmillaan petoaitojen tuomitseminen tehottomiksi saa toisen lammastilallisen kieltäytymään aidoista – ja näin kasvaa vahingon todennäköisyys.

Asiallisen kritiikin ja rakentavan palautteen lisäksi yksittäistä tapausta käytetään keppihevosena erilaisten poliittisten intressien ajamiseen. Osa lataa odotuksia kannanhoidollisen metsästykseen, vaikka susien poistamisen vaikutukset voivat olla vaikeasti ennakoitavia ja toisaalta myös kestoltaan lyhytaikaisia.

Eläintilallisen arki on työntäyteistä, eikä eläinten suojaus pedoilta helpota asiaa. Jokainen sudelle menetetty lammas on tilalliselle tragedia. Kiivas keskustelu hämärtää tavoitteen, johon kaikki tähtäämme: eläinten suojaamiseen pedoilta on oltava monipuoliset työkalut ja realistinen käsitys menetelmien vahvuuksista ja heikkouksista.

Tilalliset eivät saa jäädä susien kanssa yksin.

SusiLIFE-hanke tarjoaa eläintiloille apua kotieläinten suojaamiseen. Hankkeen suunnittelijat kartoittavat riskialueiden eläintiloja ja tekevät yhdessä tilallisen kanssa suunnitelmia vahinkojen estämiseksi. Hanke on toimittanut tiloille petoaitaa ja testaa uusien karkotinlaitteiden tehoa suomalaisilla laitumilla.