Hanhipellot ovat toimiva tapa hallita valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamia vahinkoja

Suomen kautta muuttavien tiukasti suojeltujen valkoposkihanhien määrä on kasvanut voimakkaasti nykyiseen noin 1,4 – 1,5 miljoonaan yksilöön. Samalla lajin maataloudelle aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet merkittävästi. 

Valkoposkihanhien nykyisen suojelustatuksen reunaehdoilla lajin aiheuttamia vahinkoja ei voida merkittävästi vähentää. Haittoja ja konfliktia voidaan kuitenkin hallita ja lieventää hanhipeltoja perustamalla, sekä tehostamalla ja kehittämällä uusia hanhien karkotuskeinoja. 

Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä 
-tutkimushankkeessa (2021-2023) on laadittu suositukset hanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen hallitsemiseksi:

• Tuetaan hanhi- ja karkotuspeltojen – hanhipeltokonseptin – toimintaa jatkossa. Hanhille osoitetut pellot, sekä pellot, joilta hanhet karkotetaan, ovat yhdessä toimiva tapa vähentää ja hallita valkoposkihanhien aiheuttamia maatalousvahinkoja. 
• Kehitetään ja tuetaan tehokkaiden ja oikein ajoitettujen hanhien karkotusmenetelmien käyttöä. 
• Vahvistetaan viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua hanhipeltojen ja karkotuslupien hallinnoimisessa, jotta hanhia voidaan karkottaa mahdollisimman tehokkaasti erityisesti keväisin, jolloin syntyvät suurimmat vahingot. 
• Kehitetään korvausjärjestelmää ja hanhipeltokonseptia pitkäjänteisesti. Varmuus vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisevien toimien jatkuvuudesta ovat tärkeitä viljelijöiden ammatinharjoittamisen ja hanhiasioiden kestävän ja oikeudenmukaisen hallinnan kannalta.

Valkoposkihanhien Barentsinmeren kanta oli alle 100 000 yksilöä 1980-luvun alussa. Tiukan suojelun (Bernin sopimus ja EU:n lintudirektiivi) jälkeen kanta on kasvanut nykyiseen noin 1,4 – 1,5 miljoonaan yksilöön. Populaation suotuisan suojelun taso on 400 000 – 750 000 yksilöä, joten biologisilla perusteilla kanta kestäisi verottamisen.

Jäämerellä pesivästä Barentsin meren kannasta noin 500 000 − 800 000 yksilöä levähtää ja ruokailee keväisin ja syksyisin Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen pelloilla. Näillä alueilla vahinkoja voi tulla vuosittain yli 10 000 peltohehtaarille, joista maksetaan korvauksia vuosittain miljoonia euroja. 

Valkoposkihanhen tiukan suojelun takia hanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen hallinta perustuu poikkeuslupiin. Vahinkojen merkittävä vähentäminen kantaa rajoittamalla vaatisi lajin poistamisen tiukan suojelun piiristä kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä. 

Hanhipellot ihmisten ja valkoposkihanhien välisen ristiriidan lievittäjänä -hanketta rahoittivat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Luonnonvarakeskuksen ja Turun yliopiston toteuttaman hankkeen yhteistyökumppanina toimi Pohjois-Karjalan ELY-keskus.