Siirry pääsisältöön

Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2022

Julkaistu 15.5.2023

Suomessa hakattiin viime vuonna kaikkiaan 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, mistä teollisuuspuuta oli 86 ja energiapuuta 14 prosenttia. Puuston poistuma oli 90 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymä ja puuston poistuma olivat kaksi prosenttia pienempiä kuin vuotta aikaisemmin, mutta silti tilastointihistoria kolmanneksi suurimmat.

Hakkuukertymä

  • Vuonna 2022 metsistä hakattiin käyttöön 75,1 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Määrä pieneni edellisestä vuodesta kaksi prosenttia, mutta oli kaksi prosenttia suurempi kuin viiden edellisen vuoden aikana keskimäärin.
  • Hakkuukertymästä 64,3 miljoonaa kuutiometriä eli 86 prosenttia oli tukki- ja kuitupuuta. Siitä valtaosa hakattiin markkinahakkuissa teollisuuden tarpeisiin tai vientiin ja 0,3 miljoonaa kuutiometriä metsänomistajien kotitarvepuuksi. Tukkipuun hakkuut pienenivät edellisvuodesta prosentin ja kuitupuun hakkuumäärä pieneni neljä prosenttia.
  • Loppu 10,8 miljoonaa kuutiometriä oli energiapuuta eli lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeeksi hakattua runkopuuta tai pientalojen polttopuuta. Metsähakkeeksi korjatun karsitun rankan ja kokopuun määrä nousi edellisvuodesta 14 prosenttia 4,4, miljoonaan kuutiometriin. Pientaloissa käytetyn polttopuun määrää, 6,5 miljoonaa kuutiometriä koskeva tieto on lämmityskaudelta 2016/2017.
  • Tämän lisäksi metsistä korjattiin poltettavaksi myös 2,6 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa ja kantoja, mitä ei lasketa mukaan runkopuun hakkuukertymään.

Arvioitujen hakkuumahdollisuuksien käyttö

  • Luken arvion mukaan metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on 2016–2025 keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Vuodesta 2016 koko maan hakkuut ovat vaihdelleet vuosittain 86 ja 97 prosentin välillä ja olleet keskimäärin 91 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista. Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella on hakattu arvioidusta tasosta keskimäärin 76 prosenttia. Muualla Suomessa hakkuut ovat olleet selvästi suuremmat, 96 prosenttia hakkuumahdollisuuksista.
  • Vuosien 2016–2022 keskimääräiset hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän kuuden maakunnan alueella. Etelä-Karjalassa tämä taso ylittyi 13:lla ja Kymenlaaksossa kuudella prosentilla. Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon maakunnissa ylitykset olivat kolmen ja neljän prosentin välillä.
  • Vuonna 2022 Pohjois-Suomen eteläpuolisella alueella hyödynnettiin keskimäärin 98 prosenttia arvioiduista mahdollisuuksista. Edellä mainittujen kuuden maakunnan lisäksi hakkuut kasvoivat arviota suuremmiksi myös Satakunnan ja Pohjois-Savon maakunnissa

Hakkuumahdollisuuksien käyttö maakunnittain, katso kartta

Puuston poistuma

  • Puuston poistuma pieneni edellisvuodesta kaksi prosenttia 89,5 miljoonaan kuutiometriin. Poistuma sisälsi käyttöön hakatun runkopuun lisäksi kahdeksan miljoonaa kuutiometriä metsään jäävää hakkuutähteen runkopuuta ja kuusi miljoonaa kuutiometriä luontaisesti kuollutta runkopuuta.
  • Uutta runkopuuta kasvoi Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan koko maassa 103 miljoonaa kuutiometriä, joten metsiemme elävän pystypuuston kokonaismäärä suureni noin 14 miljoonalla kuutiometrillä.

Puuston poistuman ja hakkuiden puumäärät, katso graafi

Lue tiedote

 

Muutoksia tilastossa

Vuoden 2022 poistuman laskennassa otettiin käyttöön Valtakunnan metsien 12. inventoinnin vuosina 2014–2018 mitattuun aineistoon perustuvat uudet luonnonpoistuman ja hakkuiden hukkapuun laskentaperusteet. Samalla revisioitiin vuosien 2017–2021 tietoja, koska uudet laskentaperusteet kohdistuvat niihin paremmin kuin aikaisemmat. Muutos pienensi tällä jaksolla poistumaa keskimäärin 0,4 prosenttia.

Allow functional cookies to show the embedded graph.