Hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Hakkuukertymä sisältää kaiken metsistä käyttöön hakatun runkopuun. Siihen kuuluu metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ja energian tuotantoon hakattu runkopuu. Myös vientiin menevä puu on mukana.

Puuston poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi myös metsään hakkuutähteinä jäävän runkopuun (metsähukkapuu) sekä metsään käyttämättä jäävän luontaisesti kuolleen runkopuun (luonnonpoistuma).

Hakkuukertymä lasketaan kalenterivuosittain Luonnonvarakeskuksen muiden metsätilastojen tiedoista. Puuston poistumaan sisältyvien metsähukkapuun ja luonnonpoistuman laskentaperusteet on viime vuosikymmeninä tuotettu valtakunnan metsien inventointien yhteydessä.

Luokitukset

Hakkuukertymä ja poistuma tilastoidaan ajallisesti hakkuiden toteutusajankohdan ja maantieteellisesti hakkuukohteiden sijainnin perusteella. Pientalojen energiakäyttöön menevä polttopuu (sekä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineet vuoteen 2015 asti) tilastoidaan kuitenkin käytön ajankohdan ja käyttöpaikan perusteella. Kalenterivuosittain laadittavan tilaston aluejakona käytetään nykyisin maakuntia. Tiedot julkaistaan metsänomistajaryhmittäin sekä puu- ja puutavaralajeittain.

Kattavuus

Hakkuukertymä sisältää kaiken Suomessa metsistä käyttöön hakatun runkopuun. Puuston poistuma sisältää lisäksi kaiken vuosittain hakkuissa tai luontaisesti kuolevan ja metsiin jäävän runkopuun. 

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Hakkuukertymä sisältää kaiken metsistä käyttöön tai vientiin hakatun runkopuun. Siihen kuuluu metsäteollisuustuotteiden valmistukseen hakattu teollisuuspuu ja energian tuotantoon hakattu energiapuu.

Teollisuuspuu sisältää:

• Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen kotimaahan ja vientiin hakatun teollisuuspuun. 
• Yksityismetsänomistajien sahatavaraksi (kotitarvepuuksi) sahauttaman omien metsien runkopuun.

Hakkuukertymä muodostuu valtaosin markkinahakkuiden puusta, minkä tilastointia tarkastellaan yksityiskohtaisesti Puun markkinahakkuut-tilaston laaturaportissa.

Energiapuu sisältää:

• Runkopuusta valmistetun pientalojen (asuinpientalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lämmitykseen käytetyn polttopuun ja hakkeen. 
• Sen lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeen raaka-aineeksi korjatun kotimaisen runkopuun, mikä ei sisälly teollisuuspuun kertymään. 
• Metsähakkeeksi korjattua latvusmassaa ja kantoja ei lasketa mukaan ainoastaan runkopuuta sisältävään hakkuukertymään.

Puuston poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi myös kohdejakson aikana kuolleen ja metsään jäävän runkopuun:

• Hakkuun jälkeen metsään hakkuutähteenä käyttämättä jäävän runkopuun eli metsähukkapuun. 
• Luontaisesti kuolleen metsään jäävän runkopuun eli luonnonpoistuman.

Tilaston aluejakona on käytetty vuodesta 2015 alkaen maakuntia. Tätä ennen alueyksikköinä olivat Suomen metsäkeskuksen toimialueet. Tiedot julkaistaan metsänomistajaryhmittäin sekä puu- ja puutavaralajeittain.

Yksityismetsillä tarkoitetaan tässä tilastossa yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsiä. Valtion metsät ovat olleet vuodesta 2008 alkaen Metsähallituksen hallinnassa. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan yhtiöt, joissa metsäyhtiöt ovat osakkaina. Valtion ja metsäteollisuuden metsiä koskevat tiedot on tilastoitu tietosuojasyistä yhdistettyinä vuodesta 2008.

Teollisuuspuun puutavaralajien tukki- ja kuitupuun laatuvaatimukset ovat samat kuin Luonnonvarakeskuksen puun markkinahakkuita koskevassa tilastossa. Energiapuuksi hakatulle runkopuulle ei ole määritelty minimilatvaläpimittaa.

Tilastoyksikkö

Hakkuukertymää ja puuston poistumaa käsittelevät tilastot sisältävät hakkuista käyttöön otetun ja metsään jäävän runkopuun. Hakkuukertymä lasketaan Luonnonvarakeskuksen muiden metsätilastojen tiedoista.

Tilaston perusjoukko

Teollisuuspuun hakkuita koskevat yksityiskohdat löytyvät puun markkinahakkuita ja piensahojen puunkäyttöä koskevien Luonnonvarakeskuksen tilastojen laaturaporteista. Polttopuun tilastointia koskevat yksityiskohdat löytyvät puun käytön tilaston laaturaportista ja laitosten metsähakkeen korjuuta koskevat yksityiskohdat puun markkinahakkuiden tilaston laaturaportista.

Puuston poistuman laskentaperusteet tuotetaan Suomen metsiä koskevien valtakunnan metsien inventointien yhteydessä. Niiden aineisto on koko Suomen kattava otosaineisto.

Mittayksikkö

Puumäärät tilastoidaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m3) ja julkaistaan 1 000 kuutiometrin tarkkuudella.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Viitealue

Tilaston alueyksikkönä käytetään nykyään maakuntia ja tiedot lasketaan myös koko maalle.

Ajallinen kattavuus

Tietoja on saatavilla vuodesta 1985 lähtien.

Jakelutiheys

Vuosittain

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Laadun arviointi

Tilaston laskennassa verrataan tilastoarvoja aikaisempiin tietoihin.

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten sekä kirjallisten kommentointipyyntöjen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston avulla puukaupan osapuolet voivat seurata metsien käyttöä. Hakkuukertymää voidaan verrata arvioituihin hakkuumahdollisuuksiin ja puuston poistumaa voidaan verrata puuston kasvuun. Tietoja hyödynnetään myös mm. tutkimuksessa, metsäsektoria koskevissa suhdannekatsauksissa ja ennusteissa, Kansallisen metsästrategian 2025 ja 2035 sekä alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Täydellisyys 

Tilasto kattaa EU-asetusten vaatimukset ja kansalliset tietotarpeet.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Puun markkinahakkuiden perusjoukko sisältää kaikki merkittävät teollisuuspuuta hakkaavat yritykset. Teollisuuspuun hakkuumäärät ovat kattaneet viime vuosina noin 85 prosenttia hakkuukertymästä ja noin 70 prosenttia puuston poistumasta.

Viimeisin piensahatutkimus kohdistui vuosiin 2008–2010, minkä jälkeen yksityismetsänomistajien sahauttaman omien metsien runkopuun määränä on käytetty vuoden 2010 puumäärää. Se on ollut alle prosentti hakkuukertymästä, joten sen mahdolliset muutokset vaikuttavat vain vähän tuloksiin ja niiden luotettavuuteen.

Energiapuun hakkuukertymä muodostaa vuoteen 2007 asti enimmillään 10 prosenttia koko hakkuukertymästä, mutta viime vuosina sen osuus on ollut noin 15 prosenttia. Energiapuun osalta vuosien 2008–2015 tilastointi perustuu hakkuumäärien sijasta käyttömääriin. Laitosten metsähakkeen korjuumäärien tilastointi ei ollut yhtä kattavaa ja luotettavaa kuin teollisuuspuun hakkuiden tilastointi.

Pientalojen polttopuun hakkuumäärä on oletettu polttopuun käyttömäärän suuruiseksi. Polttopuun käyttömäärät on selvitetty hieman alle 10 vuoden välein, ja selvitysten tuloksia on käytetty Luonnonvarakeskuksen tilastoinnissa ilman muutoksia seuraavaan selvitykseen asti. Pientaloissa käytetyn polttopuun määrät on selvitetty edellisen kerran lämmityskaudelta 2016/2017. Määrien puulajittainen jako tehtiin laskennallisesti edellisen tutkimuksen puulajisuhteilla.

Metsähakkeen raaka-aineeksi hakatun runkopuun estimaatti tarkentui laskentamenetelmän muutoksen myötä vuodesta 2008 alkaen. Tätä ennen metsähakkeen käyttömäärät tilastoitiin käyttöpaikan ja käyttövuoden mukaan. Tämän erän puulajittainen jako tehdään laskennallisesti. 

Puuston poistuman metsähukkapuun ja luonnonpoistuman määrät perustuvat 2000-luvulla valtakunnan metsien inventoinnin koealatietojen perusteella tehtyihin laskelmiin.

Oikea-aikaisuus

Tilastovuotta (kalenterivuosi) koskevat ennakkotiedot pyritään julkaisemaan seuraavan helmikuun aikana ja lopulliset alueelliset tiedot seuraavan toukokuun aikana.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia tilaston sisältämillä kansallisilla alueilla, mutta alueluokitus on muuttunut tilastohistorian aikana. Vuoteen 1996 saakka alueet muodostuivat metsälautakuntien (19 kpl) alueista. Vuodesta 1996 lähtien käytössä ovat olleet metsäkeskusten alueet (14 kpl vuonna 2015). Vuodesta 2015 on käytetty maakuntajakoa. Alueittaiset tiedot eivät ole vertailukelpoisia muutosvuosien yli.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Kaikki tilastossa esitettävät puumäärät ovat kuorellisia kiintokuutiometrejä.

Vuosien 1991–1995 kertymä- ja poistumaluvut on tilastoitu alun perin metsälautakunnittain. Tiedot laskettiin metsäkeskusalueille niiden metsäpinta-alojen suhteilla.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset. Tilasto on ainoa säännöllisesti toteutettava hakkuukertymää ja puuston poistumaa kauppaa koskeva tilasto Suomessa.

Lähdeaineistot

Tilasto lasketaan Luonnonvarakeskuksen muiden tilastojen perusteella.

Tiedonkeruun tiheys

Tilasto lasketaan Luonnonvarakeskuksen muiden tilastojen perusteella. 

Tiedonkeruumenetelmä

Hakkuukertymä lasketaan Luken julkaisemien muiden tilastojen perusteella. Seuraavassa esitellään lyhyesti näitä perustilastoja, joiden tiedonkeruu-, otanta- ja estimointimenetelmät on kuvattu tarkemmin niiden omissa laatuselosteissa.

Teollisuuspuun perustiedot saadaan vuosittain koottavasta Puun markkinahakkuut -tilastosta, joka kattaa nykyään lähes kaiken Suomesta hakattavan tukki- ja kuitupuun. Niihin lisätään yksityismetsänomistajien sahauttama omien metsien runkopuu, jonka määrä on selvitetty noin 10 vuoden välein tehtävillä piensahatutkimuksilla. Viimeisimmässä piensahatutkimuksessa kartoitettiin postikyselyllä kaikkien piensahojen puunkäyttö vuosina 2008–2010.

Teollisuuspuun hakkuita koskevat tiedot kerätään vuosittain ositetulla otannalla, jossa ovat mukana kaikki suurimmat puunostajat. Metsäteollisuus on Suomessa keskittynyttä, joten vuositilaston tiedonkeruuseen kuuluneet yritykset ovat viime vuosina kattaneet yli 95 prosenttia koko maan teollisuuspuun hakkuumääristä. Metsäteollisuusyhtiöt ilmoittavat erikseen myös omien ja metsänomistusyhtiöidensä hakkuut, ja Metsähallitus ilmoittaa valtion metsien hakkuumäärät.

Viimeisin piensahatutkimus kohdistui kaikkiin enintään 10 000 kuutiometriä puuta vuodessa käyttäviin sahayrityksiin ja -yrittäjiin. Selvityksessä löydettiin yhteensä noin 1 200 toimivaa piensahaa, jotka käyttivät vuosina 2008–2010 keskimäärin runsaat 3 prosenttia koko sahateollisuuden puun käytöstä.

Energiapuun hakkuukertymä koostuu pientalojen polttopuuna käytetystä runkopuusta sekä lämpö- ja voimalaitosten energiantuotantoon korjatusta (vuoteen 2015 asti käytetystä) teollisuuspuun kertymään sisältymättömästä kotimaisesta runkopuusta.

Pientaloissa (asuinpientalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käytetyt polttopuumäärät on selvitetty puun käyttäjiltä hieman alle 10 vuoden välein tehdyillä otantatutkimuksilla. Uusin pientalojen polttopuututkimus kohdistui lämmityskauteen 2016/2017, ja sen aineisto kerättiin ositetun otannan perusteella yhteensä noin 10 000 kiinteistön asukkaille tai omistajille lähetetyllä kirjekyselyllä.

Lämpö- ja voimalaitosten energiantuotannon runkopuun määrät tilastoitiin vuoteen 2015 asti käyttömäärien perusteella. Laskennan perusteena käytettiin lämpö- ja voimalaitoksilta Puun energiakäyttö-tilastoon vuosittain kerättyä tietoa. Vuodesta 2016 alkaen lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineet on tilastoitu hakkuukertymään korjuuorganisaatioiden ilmoitusten perusteella Puun markkinahakkuut-tilastossa. Näin ne kohdistuvat teollisuuspuun tapaan korjuun kalenterivuoteen ja metsien sijaintialueeseen.

Aineiston/datan validointi

Laskennassa saatuja tietoja verrataan aikaisempiin tietoihin.

Tiedon käsittely

Laskennassa on tehty seuraavia oletuksia:

• Hakkuukertymään tilastoidaan metsähakkeen raaka-aineesta kokopuu ja karsittu ranka. Lämpö- ja voimalaitoksilla käytettävää järeää runkopuuta ja polttoon ohjattua kuitupuuta ei tilastoida erikseen mukaan, koska ne sisältyvät valtaosin teollisuuspuun hakkuukertymään ja sisältävät myös tuontipuuta.
• Kaikki energiapuu tilastoidaan yksityismetsiin, koska omistajaryhmittäisiä tietoja joudutaan salaamaan.
• Energiapuun puulajijakaumaa ei tiedetä tarkasti. Lämmityskauden 2016/2017 polttopuumäärien puulajittainen jako tehtiin laskennallisesti edellisen polttopuututkimuksen puulajisuhteilla. Laitosten metsähakkeen raaka-aineet jaetaan puulajeihin metsäkeskusalueittain metsähakkeen korjuupotentiaalia selvittäneen tutkimuksen (Anttila ym. 2013) perusteella. Tutkimus perustui valtakunnan metsien 10. inventoinnin käsittelyn tarpeessa olevien varttuneiden taimikoiden ja ensiharvennusmetsien koealojen tietoihin. Sen mukaan ranka- ja kokopuupotentiaalista oli koko maan tasolla mäntyä noin 2/5, kuusta 1/5 ja lehtipuuta 2/5.

Puuston poistuma lasketaan lisäämällä hakkuukertymään arviot metsähukkapuusta ja luonnonpoistumasta. Metsähukkapuun ja luonnonpoistuman tiedot perustuvat nykyisin valtakunnan metsien inventoinnin koealatietojen mittauksiin ja laskelmiin. 

Tuorein puuston poistuman laskentaperusteiden päivitys tehtiin vuonna 2023. Vuoden 2022 poistuman laskennassa otettiin käyttöön uudet VMI12 (2014–2018) aineistoon perustuvat luonnonpoistuman ja hakkuiden hukkapuun laskentaperusteet. Samalla tarkennettiin vuosien 2017–2021 tietoja, koska uudet laskentaperusteet kohdistuvat näihin vuosiin paremmin kuin aikaisemmat. Muutos pienensi poistumaa jaksolla keskimäärin 0,4 prosenttia.