Sopeutumiskeinoja mustaliuskealueiden maankäyttöön muuttuvassa ilmastossa (SOLMU)

Etelä-Lapin, Kainuun ja Oulun seudun maankamarassa esiintyy luontaisesti mustaliuskeita ja muita rikkiä ja raskasmetalleja sisältäviä kivi- ja maalajeja. Rikkiä ja raskasmetalleja sisältäville kivilajeille on tyypillistä rikkihapon tuotto, kun ne joutuvat kosketuksiin hapen tai pintavesien kanssa esimerkiksi tieleikkauksissa, metsätalouteen liittyvissä ojituksissa tai muun maankaivun tai kalliorakentamisen yhteydessä. Tällöin syntynyt rikkihappo ja pintavesien alentunut pH -arvo edistävät raskasmetallien liukenemista ja kulkeutumista ja aiheuttavat ihmisille ja ekosysteemeille haitallista altistusta. Ilmastonmuutoksen seurauksena mustaliuskealueiden maankäytöstä aiheutuvat riskit tulevat edelleen lisääntymään, sillä lämpeneminen, sadannan kasvu ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen kiihdyttävät happamoitumista ja haitta-aineiden kulkeutumista.

Luken työpaketin tavoitteena on tutkia ojitettujen suometsien ennallistamisen vaikutusta vesistöihin huuhtoutuvaan ravinne-, raskasmetalli- ja kiintoainekuormaan sekä rakennettujen kosteikkojen merkitystä huuhtoumien pidättäjinä. Tutkimusalueena on Sanginjoen luonnonsuojelualue, jonka kallioperässä esiintyy mustaliuskeita. Metsähallitus ennallistaa suojelualueen ojitettuja soita poistamalla puustoa sekä tukkimalla ojat. Ennallistamisen tavoitteena on vedenpinnan tason nousu niin, että suon hydrologia palaisi ojitusta edeltäneeseen tilaan. Soiden ennallistamisen tiedetään alkuvaiheessa lisäävän ravinteiden, liuenneen hiilen ja kiintoaineen kuormitusta, mutta ennallistamisen vaikutuksesta happamoitumiseen ja raskasmetallien huuhtoutumiseen ei ole tutkimustietoa. Suon vettymisen seurauksena turpeen happipitoisuus heikkenee, mikä voi hillitä mustaliuskeen rikkiyhdisteiden hapettumisesta aiheutuvaa happamoitumista ja raskasmetallien liukoisuutta. Rakennettujen kosteikkojen tehosta vesistökuormituksen vähentäjänä Suomen oloissa ei ole seurantatietoa.