Kuivuus vaivaa kehittyviä kasvustoja – sateet voivat kääntää suunnan paremmaksi

Viime aikoina on uutisoitu poikkeuksellisen alhaisista järvien vedenpinnan korkeuksista. Vähäisistä sateista johtuva kuivuus vaikuttaa myös viljelykasvien kasvuun. Tilanne on samankaltainen suuressa osassa Suomea, lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea. 

Tänä vuonna kevätkylvöille päästiin eteläisessä Suomessa reilusti huhtikuun puolella. Pellot kuivuivat nopeasti, eivätkä kevätsateet ole juuri tuoneet keskeytyksiä kylvöille. Kylvökset ovat orastuneet tai parhaillaan orastumassa. Niistä osa on orastunut tasaisesti, mutta paikoitellen näkyy myös epätasaisuutta, mikä viittaa kylvöalustan kuivuuteen. Myös viileys on hidastanut orastumista. Nyt pelloilla kaivataan sateita orastumisen ja tasaisten kasvustojen varmistamiseksi.  

Syyskylvöisillä viljelykasveilla tilanne ei ole yhtä kriittinen. Yleensä talven jäljiltä pellossa on kosteutta riittävästi alkukasvuvaiheen tarpeisiin. Tänä keväänä myös syysmuotoiset viljelykasvit hyötyisivät sateesta. 

Kuiva kevät vähentää jyvien määrää 

Viljelykasvien kasvu- ja kehitysrytmi on kiivas pitkän päivän olosuhteissamme. Kuivuudesta johtuva kasvuston epätasaisuus ja heikko kasvu heijastuvat satoon. 

Kuivuus rajoittaa veden ja ravinteiden saantia, mikä puolestaan vähentää jyvien määrää ja kokoa. Myöhemmin tulevat sateet eivät välttämättä pysty paikkaamaan täysimääräisesti alkukasvukauden kuivuudesta aiheutuneita satomenetyksiä.

Miten kuivuuden vaikutuksia voi vähentää? 

Satoa voitaisiin parantaa kuivina aikoina kastelulla. Meillä on runsaasti järviä ja jokia, joita hyödynnetään toistaiseksi vähän isojen tuotantoalojen kasvien, kuten viljojen ja nurmien kastelussa. Suomessa kastellaan lähinnä puutarhakasveja, avomaavihannes- ja juuresviljelmiä sekä perunaa.

Kastelun lisäksi kuivuuden vaikutuksia voidaan vähentää huolehtimalla maan hyvästä kasvukunnosta ja monipuolistamalla viljelykasvivalikoimaa. Jos viljelyssä on sekä syys- että kevätkylvöisiä kasveja, aikaisia ja pidemmän kasvuajan lajikkeita sekä mahdollisuuksien mukaan monivuotisia lajeja, kuivuuden vaikutukset eivät todennäköisesti kohdistu kaikkiin viljelykasveihin yhtä voimakkaasti. Lisäksi maan muokkauksella voidaan säädellä maan kosteuden tilaa. Usein suorakylvetyillä tai kevytmuokatuilla lohkoilla kasvit kärsivät vähemmän kuivuudesta kuin kynnetyillä lohkoilla. 

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden oletetaan yleistyvän. Viime vuosina lähes joka kesä on jo jossain määrin ollut poikkeuksellinen – on ollut kuumuutta, kuivuutta ja kovia sateita. Ihminen ei voi hallita säätä ja sään ääri-ilmiöitä, mutta niiden haitallisia vaikutuksia voidaan pyrkiä pienentämään.  

Jos kuivat kasvukaudet yleistyvät, viljelykasvien vedensaantia voi turvata useilla keinoilla. Ratkaisut vaihtelevat sadetuksesta säätösalaojitukseen. Myös monipuolisella viljelykasvivalikoimalla ja maan hyvällä kasvukunnolla voidaan pienentää kuivuusstressin lisäksi kasvitautien ja erilaisten tuholaisten aiheuttamia satotappioriskejä.