Suomalaispelloilla paljon lieroja – tutkimus kurkistaa Euroopan vehnäpeltojen maaperän biologiseen monimuotoisuuteen

Maaperäeliöiden monimuotoisuus vaihtelee suuresti viljelyalueittain, osoittavat ensimmäiset SoildiverAgro-hankkeen tutkimustulokset eurooppalaisilta vehnäpelloilta. Monimuotoinen eliöyhteisö auttaa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja tekee maaperästä vastustuskykyisemmän tauteja vastaan.

Ilmastovyöhyke vaikutti paljon lierojen tiheyteen, biomassaan ja lajirunsauteen, kuten myös sieniyhteisöön. Korkeimmat lierorunsaudet mitattiin boreaalista vyöhykettä edustaneilla suomalaisilla pelloilla, mutta lierojen lajimäärä oli korkein etelämpänä Euroopassa. Eri puolilla Eurooppa sijaitsevat pellot ovat lajirunsaudeltaan hyvin erilaisia. Alueelliset erot selittynevät parhaiten erilaisilla ilmasto-olosuhteilla. Esimerkiksi lierojen runsauden yhteys vuotuisen keskilämpötilan kanssa oli selkeä: entisestään lämmenneillä välimerellisen ilmaston alueilla runsaudet olivat hyvin alhaisia ja kohosivat siirryttäessä kohti matalimpia keskilämpötiloja.Viljelyjärjestelmällä, luomu tai tavanomainen, ei usein ollut suurta vaikutusta maaperän eliöstöön. Joillakin alueilla viljelyjärjestelmä kuitenkin vaikutti sienten runsauteen ja monimuotoisuuteen sekä niiden toiminnallisten ryhmien esiintymiseen. Suomessa emme havainneet eroja viljelyjärjestelmien sieniyhteisöissä, mutta esimerkiksi Viron pelloilla luomuviljely näytti hieman lisänneen sienten määrää ja monimuotoisuutta sekä myös symbioottisten sienten suhteellista osuutta.

Tähänastisen vertailun perusteella ei vielä voida vetää tarkkoja johtopäätöksiä luomun ja tavanomaisen viljelyn vaikutuksista. Syynä tähän on, että eri vyöhykkeillä viljelykäytäntöjä sovelletaan järjestelmien sisällä hieman eri tavoin ja toisaalta monia käytänteitä sovelletaan molemmissa järjestelmissä.

Uusi tieto lisää ymmärrystä maaperän biologisen monimuotoisuuden tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Euroopan eri viljelyalueilla.

on pyrkiä selvittämään tarkemmin niitä tekijöitä, jotka eri alueiden ja järjestelmien biologista monimuotoisuutta säätelevät. Jatkossa selvitetään erilaisten maaperän ominaisuuksien ja viljelykäytäntöjen vaikutuksia monimuotoisuuteen. Viljelijäkumppaneiden pelloilla eri ilmastovyöhykkeillä käynnistetyissä kenttäkokeissa tutkitaan yksityiskohtaisemmin maaperäeliöstön merkitystä ja hyödyntämistä kestävän peltomaankäytön kehittämisessä. Uusi tieto lisää ymmärrystä maaperän biologisen monimuotoisuuden tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Euroopan eri viljelyalueilla. Tiedosta on apua, kun mietimme keinoja kehittää ja edistää eurooppalaista maataloutta, jossa torjunta-aineiden ja synteettisten lannoitteiden käyttöä voitaisiin vähentää.EU:n Horisontti2020-ohjelman rahoittaman SoildiverAgro-tutkimuksen ensimmäiset tulokset peltomaan biologisen monimuotoisuuden tilasta ovat valmistuneet. Syksyllä 2019 yhdeksän eri ilmastovyöhykkeen luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljellyiltä vehnäpelloilta otetuista maanäytteistä määritettiin mikrobi- (bakteerit, arkeonit ja sienet), sukkulamato- ja lieroyhteisöjen runsaus ja monimuotoisuus, sekä joukko maaperän kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia. Tutkitut eliöryhmät oli valittu edustamaan peltomaan tärkeitä, biologisesti säädeltyjä toimintoja. Mikrobien ja sukkulamatojen tunnistamiseen käytettiin DNA-pohjaisia menetelmiä, lierojen monimuotoisuutta tutkittiin perinteisin morfologisin menetelmin.  Luonnonvarakeskuksen erityisenä tehtävänä hankkeessa on sieniyhteisöjen tutkiminen sekä lieroja koskevien tulosten yhteenveto.