Siirry pääsisältöön

Suomalainen humala kasvussa

Blogi
|
1.7.2022
|
Merja Hartikainen
|
Saara Tuohimetsä

Mistä sitä saa, suomalaista humalaa? Tähän kysymykseen olemme Luonnonvarakeskuksessa (Luke) joutuneet tarjoamaan ”ei oota” jo useamman vuoden ajan. 

Kysyjinä ovat olleet niin oluen teosta kiinnostuneet harrastajat, panimot kuin viljelijätkin. Moni heistä on saattanut kokeilla maailmalta tilattavia humalan juurakoita ja saanut ne kasvamaan talonsa seinustalla. Syksyllä kokeilijaa on useimmiten kohdannut karvas takaisku: kasvin kukinta on ajoittunut syys-lokakuulle, mikä on armottoman myöhäistä käpysadon saamiseksi. Nykyiset lajikkeet on jalostettu leveysasteille, jossa lyhyen päivän olosuhteet virittävät humalat kukkaan.  Tässä mielessä yöttömän yön kesät eivät suosi ulkomaisten lajikkeiden viljelyä Suomessa.

Koeviljelyssä olevien humalien tarha Luken puutarhatutkimuksen koetoiminta-asemalla Piikkiössä tuotti jo ensimmäisenä kokonaisena kasvukautena 2021 mukavasti käpyjä analysoitavaksi. Kuva: Saara Tuohimetsä

Lukessa ja sitä edeltäneessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) suomalaista humalaa on tutkittu yli kymmenen vuotta. Tuona aikana on kartoitettu suomalaisen viljellyn ja luonnonvaraisen humalan geneettistä monimuotoisuutta ja selvitetty humalan kävyn kemiallisia ominaisuuksia. Viimeisin tutkimus on perustunut Luken kasvikuulutukseen 2017–2019, johon vastasi peräti yli 1300 kansalaista aivan pohjoisinta Lappia myöten. Humala on selvästikin hyvin tunnettu ja rakas sukupolvelta toiselle periytynyt kasvi, joka on saanut kasvaa paikallaan vuosikymmeniä –jollei satoja. Toisinaan humalan on kerrottu löytyneen villiytyneestä kasvustosta, josta kasvi-ilmoittaja on siirtänyt sen köynnökseksi puutarhaansa. Ja syväjuurinen emihumala palkitsee hoitajansa yleensä runsaalla käpysadolla ja upealla vihreällä lehvästöllään. Aromaattisesti tuoksuvia käpyjä hyödynnetään yhä esimerkiksi siman, sahdin tai kotikaljan mausteena. Useimmiten kotipihan humala on koristekäytössä.

Nyt Luken humalatutkimus tähtää humalan viljelyn ja sadontuotannon edistämiseen. Yli tuhannesta tutkitusta humalasta valittiin  jatkotutkimuksiin parikymmentä humalakantaa eri puolilta Suomea niiden geneettisen ainutlaatuisuuden ja erityisesti olueen soveltuvien kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Kasvit on istutettu koeviljelyyn kolmeen eri maakuntaan vuonna 2020. Tavoitteena on muun muassa edistää viljelyn osaamista keräämällä tietoa humalan viljelyratkaisuista Suomessa. Tämä on tärkeää, koska yli kuuteen metriin kipuavan karheavartisen ja monivuotisen humalan tukirakenne-, lannoite- ja vesivaatimukset ovat aivan toisenlaiset kuin esimerkiksi perinteisesti viljellyillä viljoilla. Myös koneistus ja sadon käsittely vaativat uutta osaamista. Lisäksi kehitetään humalan integroitua kasvinsuojelua Suomen olosuhteissa sekä edistetään  koko humalan tuotantoketjun kehittymistä yhteistyössä yritysten kanssa.

Emihumala kukkii ja tuottaa oluen teossa käytettäviä käpyjä köynnöksen sivuhaaroihin. Kuva: Saara Tuohimetsä,

Tutkimukseen valittujen humalien havainnointi on alkanut. Jo nyt on ollut näkyvissä mm. kukinnan eriaikaisuutta, käpyjen muotojen ja koon moninaisuutta sekä tuoksujen erilaisuutta. Lähikasvukausina arvioidaan humalien ulkoisten tuntomerkkien ja aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi eri kasvikantojen kemiallisia ominaisuuksia, taudinkestävyyttä sekä sadontuottokykyä. Kootun tietoaineksen perusteella tulemme parin vuoden päästä valitsemaan  muutamia  satoisia ja aromeiltaan kiinnostavia  humalia lajikkeiksi ja taimituotantoon.  Työtä siis riittää tuleville vuosille!  Toivon mukaan suomalaista käpyä halajavien odotus palkitaan ja voimme vihdoin vastata ”ei oon” sijaan, jotta nyt sitä saa: suomalaista humalaa!   

Comments

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.