Miksi markkinat reagoivat niin hitaasti jauhelihapulaan?

Keväällä ja alkukesästä 2025 suomalaiset ovat huomanneet yhä useammin ruokakaupassa, että naudanjauhelihaa ei ole saatavilla. Tämä peruselintarvike, jonka kysyntä on pysynyt pitkään tasaisena, on yhtäkkiä muuttunut niukaksi hyödykkeeksi. 

Tilanne on herättänyt kysymyksiä: miksi juuri jauheliha on loppu? Miksi hinta ei nouse, vaikka tuotetta on liian vähän? Eikö markkinatalouden pitäisi ratkaista tällainen tilanne automaattisesti? 

Ensimmäinen ja ilmeisin syy jauhelihapulaan on se, että naudan jauhelihan kysyntä ja suosio on Suomessa noussut samaan aikaan, kun tarjonta on vähentynyt. Jauheliha on monen suomalaisen ruokavalion perusta: se on helppo, monikäyttöinen ja edullinen proteiinin lähde. Vaikka lihan kokonaiskulutus on pysynyt lähes ennallaan, naudanjauhelihan osuus on noussut. 

Kysynnän lisäys on luonut painetta tuotantoketjuun, joka ei ole kyennyt enää vastaamaan kysyntään. Koska edullisemman hintatason seurauksena pakkasvarastot ovat huvenneet ja naudanlihatuotanto on edellisvuoteen nähden vähentynyt, se on tuonut kuluttajatasolle saakka näkyviä vaikutuksia. 

Tuontikortti ei poikkeuksellisesti käytettävissä

Normaalissa markkinatilanteessa luontevin vastaus kaupalta olisi ollut puutteen paikkaaminen tuonnilla. Ulkomailta on yleensä varsin edullisesti ja rajattomasti saatavilla kotimaan tarjontaa täydentäviä eriä missä tahansa tuoteryhmässä. 

Nykyinen naudanlihan markkinatilanne on kuitenkin hyvin erikoinen ja poikkeuksellinen. Muissa EU-maissa vallitsee vastaava tarjonnan niukkuus ja viennin siivittämänä Euroopassa maksetaan Suomea selvästi korkeampia tuottajahintoja. 

Markkinatalouden toimiessa tarjonnan ja kysynnän muutosten pitäisi näkyä nopeasti hinnoissa. Niukkuus johtaisi hinnan nousuun, jolloin kuluttajat maksaisivat ja tuottajat saisivat enemmän. Tämä ei kuitenkaan toteudu Suomessa, koska vähittäiskauppa ei ole reagoinut markkinasignaaleihin ja nostanut hintaa, vaan on valinnut olla nostamatta ja antanut tuotteen loppua hyllystä. 

Hinnan pitäminen alhaalla on kilpailustrateginen valinta

Vaikka naudanjauhelihaa on vähemmän tarjolla, kaupat eivät ole halunneet maksaa siitä enemmän, koska se pakottaisi nostamaan kuluttajahintoja. Tämän pelätään johtavan asiakasmenetykseen, etenkin kun jauheliha on niin sanottu sisäänvetotuote, jonka hinta vaikuttaa koko kauppaketjun hintamielikuvaan. Hinnan pitäminen alhaalla on ollut siten kilpailustrateginen valinta.

Naudan jauheliha on kotimaisuuden, myydyn volyymin ja suosion takia yksi merkittävimmistä tuotteista kaupan keskinäisessä kilpailussa, minkä takia markkinatasapainon korjaamista hintoja nostamalla on viivytelty. Tuottajahintaero Suomen ja muun Euroopan välillä on revennyt huomattavaksi. Suomessa naudanlihan hinta on ollut keväällä 2025 keskimäärin noin 4,94 euroa kilolta, kun EU:n keskiarvo on ollut noin 6,44 euroa.

Vaikka teurastamot aloittivatkin tuottajahintojen nostamisen jo maalis-huhtikuussa, Suomen tuottajahinta laahaa edelleen noin 7–8 kuukautta EU:n keskiarvoa perässä. Kesäkuussa jauhelihan hinnat ovat lähteneet myös vähittäiskaupassa vihdoin maltilliseen nousuun.

Markkinatalous ei näytä toimivan

Tilanne osoittaa, että markkinatalous ei aina automaattisesti korjaa tällaisia vääristymiä – ainakaan silloin, kun yksi osapuoli käyttää ylivaltaa ilman vastavoimaa. Tuottajat ovat pitkään kritisoineet kaupan vallankäyttöä – esimerkiksi hinnanmuodostuksen läpinäkymättömyyttä, sopimusjärjestelmien yksipuolisuutta ja vastuun epätasaista jakautumista. Tuottajien kritiikille ei ole aina ollut vahvoja perusteita. Jauhelihapula toimii kuitenkin esimerkkinä, jossa tämä kritiikki saa konkreettista näyttöä. 

Vaikka tuote on loppumassa, kauppa ei nosta hintaa, tuottaja ei hyödy tilanteesta eikä tuotanto jousta, koska riskit jäävät tuotantopäähän. Tämä antaa markkinatalouden logiikan näkökulmasta hyvin kummallisen viestin tuottajille: jopa markkinatilanteessa, jossa tuotteestanne on pulaa, ette voi saada lisähintaa. Samalla se osoittaa, että kauppa ei itse asiassa toimi markkinatalouden arvojen mukaan silloin kun se ei palvele heidän intressejään.

Aivan viimeisimpien tietojen mukaan vähittäiskauppaketjut ovat vihdoinkin reagoimassa tilanteeseen. Lidl ehti jo ilmoittaa nostavansa jauhelihan valmistajille maksettavaa ostohintaa poikkeuksellisesti kesken sopimuskauden. Se voi aiheuttaa ketjureaktion myös muissa kauppaketjuissa tuoden helpotusta tuottajien tilanteeseen ja palauttaen markkinatasapainon, kun kuluttajahinnat nousevat ja kysyntä hieman laskee. 

Kirjoitus on julkaistu alun perin 23.6.2025 Maaseudun Tulevaisuuden yliönä.