Merkityksellinen maaperä – EU:n tavoitteena maaperän terveys, ympäristöhyödyt ja liiketoiminta

EU:n maaperäviikkoa (EU Mission SoilWeek) vietetään ensimmäistä kertaa 21.–23.11.2023. Teemaviikko tuo näkyvyyttä maaperän merkitykselle, joka jää usein vähälle huomiolle: terve maaperä vaikuttaa yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Euroopan kaikesta maaperästä jopa 60–70 % on arvioitu kunnoltaan heikentyneeksi. Niin globaali ruokaturva kuin ilmastonmuutoksen hillintä ovat vahvasti kytkeytyneet hyväkuntoiseen maaperään. Terveessä maassa sato- ja luonnonkasvit kasvavat hyvin sekä selviytyvät ympäristön ja tuholaisten aiheuttamasta ajoittaisesta stressistä. Maaperä tarjoaa myös ekosysteemipalveluja: sen monimuotoinen eliöstö muun muassa hajottaa orgaanista ainesta, kierrättää ravinteita, sitoo hiiltä maahan ja puhdistaa ympäristöä. Niiden tärkeys huomataan usein vasta silloin, kun toimintoihin tulee häiriöitä maaperän tilan heikentymisen vuoksi.

EU panostaa vahvasti maaperään: Parhaillaan valmistellaan ensimmäistä EU:n maaperän terveys -direktiiviä. EU:n komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksen, jonka tavoitteena on varmistaa kaikkialla Euroopassa terve maaperä vuoteen 2050 mennessä. EU:n maaperästrategia ”A Soil Deal for Europe” lanseerattiin 2021. Tämä maaperämissioksi kutsuttu kokonaisuus rahoittaa merkittävällä summalla eurooppalaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita (alustavasti yht. 320 milj. euroa) maaperän terveyden edistämiseksi.

Maaperämission hankkeet käsittelevät maaperän terveyttä laajasti aina mittaamis- ja seurantamenetelmistä maan kunnon palauttamiseen, ylläpitämiseen sekä parantamiseen. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään maaperän suojelusta ja ennallistamisesta. Oleellista on myös esimerkiksi maaperän tärkeiden ruoantuotantoon liittyvien toimintojen ylläpitäminen ja tehostaminen sekä haittojen vähentäminen kestävästi.

Maaperämission hankkeiden yhteinen tavoite on luoda 100 ”elävää laboratoriota” (Living Labs) eli paikallisten toimijoiden verkostoa, joissa käyttäjälähtöisesti kehitetään ratkaisuja tutkimus- ja yritysyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään myös eri maaperämission hankkeiden kanssa. Yhteinen tavoite on lisätä myös suuren yleisön tietoisuutta maaperän merkityksestä.

Kuvassa on DeliSoil-hankkeen tiimiläisiä.

DeliSoil-hanke: ratkaisuja maaperän hyvinvointiin ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöön

Biokiertotalous tuo uusia mahdollisuuksia maaperän terveyden parantamiseen. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi kesällä aloittanutta nelivuotista maaperämissioon kuuluvaa DeliSoil-hanketta (Horisontti Eurooppa), jossa kehitetään ratkaisuja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käsittelyyn ja kierrätykseen. Samalla ehkäistään ympäristöriskejä ja parannetaan maaperän terveyttä. Hanke kokoaa 14 tutkimus- ja yrityskumppania kaikkiaan 10:stä Euroopan maasta.

Elintarviketeollisuuden sivuvirroilla on suuri hyödyntämispotentiaali, sillä ne ovat usein tasalaatuisia ja turvallisia sekä paikallisesti keskittyneitä. Biokiertotalouden erilaisilla prosesseilla ja teknologioilla tuotetaan turvallisia maanparannusaineita ja orgaanisia lannoitevalmisteita sen sijaan, että runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävät sivuvirrat aiheuttaisivat ongelmia ympäristössä. Paikallisia ratkaisuja tarvitaan eri puolilla Eurooppaa.

DeliSoil-hankkeen aloituskokouksen yhteydessä tutustuimme hankekumppaneiden kanssa Säkylän alueella jo pitkään toimineeseen tiiviiseen tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön. Mukana on koko elintarvikearvoketjua aina tuottajista elintarvikesivuvirtoja prosessoiviin yrityksiin. Yhteistyö on saanut alkunsa Pyhäjärvi-instituutin koordinoimana vesiensuojeluhaasteista. Yhteiskehittämisen ja uusien innovatiivisten ratkaisujen kokeiluun tukea antavat paikalliset teknologiaosaamiskeskittymät – Suomessa biokaasututkimukseen ja kierrätyslannoitevalmisteiden kehittämiseen keskittyvä Luken Biopaja-tutkimuslaboratorio.

Maaperämission hankkeiden tekijät kohtaavat parhaillaan teemaviikolla Madridissa. Maaperän terveys on hyvä esimerkki ympäristötavoitteesta, jonka ratkaisemiseen tarvitaan vahvan tutkimuksen lisäksi avointa ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Parhaimmillaan paikalliset ratkaisut tuottavat uutta liiketoimintaa ja hyviä käytänteitä levitetään tehokkaasti eurooppalaisessa verkostossa.