EU:n valmisteleman maaperän seurantalain on huomioitava metsämaaperän erityispiirteet

Maaperän merkitys ihmisten hyvinvoinnille, kestävälle ruuantuotannolle, metsien elinvoimaisuudelle ja puhtaille vesivaroille on ymmärretty sekä Suomessa että kansainvälisesti. On tärkeää, että uudessa EU:n maaperän seurantalaissa huomioidaan metsämaaperän erityispiirteet ja kansallisesti toteutetut seurannat.

EU:ssa käsitellään parhaillaan maaperän seurantalakia, jonka tavoitteina on turvata maaperän terveys, luoda riittävän laaja ja usein toistettava maaperän seuranta sekä edistää maaperän terveyden kannalta kestäviä viljely- ja metsänhoitomenetelmiä. 
On tärkeää huolehtia, että uudessa laissa otetaan huomioon metsämaaperän erityispiirteet ja kansallisesti jo toteutetut seurannat. 

Metsien maaperä eroaa merkittävästi maatalousmaista sekä fysikaalisilta, kemiallisilta että biogeokemiallisilta ominaisuuksiltaan. Tämän vuoksi seurantalakiin tarvitaan metsämaiden ominaispiirteet huomioivia indikaattoreita ja kynnysarvoja, jotka tulee määritellä jo toteutettujen metsämaaperän seuranta-aineistojen, kuten ICP Forest -datan perusteella. 

Metsien maaperäseuranta olisi tarkoituksenmukaista tehdä yhdessä puustomittausten ja valtakunnan metsien inventoinnin kanssa, jolloin voidaan yhdistää sekä kasvillisuuden että maaperän tilasta kertovat tiedot.

EU vahvistaa tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välistä yhteistyötä

Maaperän seurantalain lisäksi EU:ssa edistetään eri toimijoiden yhteistyötä ja tutkimustiedon hyödyntämistä perustamalla 100 tutkimusaluetta, joissa kehitetään maaperän hyvää tilaa edistäviä viljely- ja metsänhoitomenetelmiä.

Luken koordinoiman ja EU:n rahoittaman HoliSoils-hankkeen käyttämä Luken tutkimuskohde Asikkalassa on yksi EU-ohjelmaan ehdotetuista tutkimusalueista. Siellä mitataan muun muassa maaperän ja koko ekosysteemin kasvihuonekaasujen vaihtoa, energiataseita, vesitaloutta, maaperän ominaisuuksia ja mikrobistoa, puiden kasvua, aluskasvillisuutta ja muuta lajistoa.

Kuinka tutkimus auttaa lain valmistelussa?

HoliSoils-hankkeen tutkijat ovat tukeneet maaperän seurantalain valmistelua tarjoamalla tietoa seurantamenetelmistä ja arvioimalla ehdotetun lain soveltuvuutta metsien maaperäseurantaan. Aiemmat Euroopan kattavat metsämaaperän seurantaohjelmat ovat kehittäneet vakiintuneita ja yhdenmukaistettuja näytteenottomenetelmiä, joita voidaan soveltaa myös uudessa seurannassa. 

Lisäksi HoliSoils-hanke on kehittänyt näytteenotto-ohjeita ja analysointimenetelmiä, jotka auttavat harmonisoimaan maaperäseurantoja. 

HoliSoils ja toinen EU:n rahoittama hanke, Benchmarks, ovat analysoineet uudessa lakiehdotuksessa mainitun maaperän hiilen häviötä kuvaavan indikaattorin soveltuvuutta maaperän terveyden seurantaan metsämaille. Ehdotettu indikaattori ei sovellu sellaisenaan kaikille Euroopan metsä- ja peltomaille, ja sen käyttö voisi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin mitatun tai mallinnetun hiilivaraston seurannan kanssa. Yhteen mittauskertaan ja yksinkertaiseen indikaattoriin perustuen ei voida tehdä johtopäätöksiä maaperän hiilen häviöstä.

Hiilivaraston muutoksen seurantaan tarvitaan toistuvaan maanäytteenottoon perustuva menetelmä, jollainen on käytössä jo esimerkiksi Ruotsissa ja toteutettavissa myös Suomessa.

Huomio turvemaametsiin

Suomen nykyisistä metsänhoitomenetelmistä maaperän kannalta erityisen haasteellisia ovat turvemaametsien ojitukset ja avohakkuut, joiden seurauksena kiintoainetta ja ravinteita kulkeutuu pilaamaan vesistöjä ja nopeasti hajoava turvekerros tuottaa suuret ilmastopäästöt. 

HoliSoils-hankkeessa etsitään kestävämpiä ratkaisuja turvemaametsien puuntuotantoon testaamalla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen kuuluvan poimintahakkuun sekä avohakkuun vaikutuksia maaperään. Tutkimuksissa on havaittu, että jatkamalla metsänkasvatusta poimintahakkuin voidaan välttää avohakkuiden aiheuttamia suuria ilmastopäästöjä ja vesistökuormitusta. Säilyttämällä turvemaametsät puustoisina vältetään kunnostusojitustarvetta ja suon vesitalous voi palautua lähemmäs alkuperäisen suon tilannetta.