Euroopan nurmitutkimushuipun virtuaalikokous Suomessa antoi eväitä tulevaan

Eurooppalaisten nurmitutkijoiden ja sidosryhmien kokoontuminen tarjosi kattavan katsauksen tutkimuksen tilaan meillä ja muualla Euroopassa. Edistysaskelia on otettu muun muassa genomitekniikassa ja maaperäanalytiikassa. Haasteita tuovat esimerkiksi biodiversiteettikysymykset sekä hiileen ja metaaniin liittyvät prosessit.

Nurmitutkijat ja sidosryhmät kokoontuvat vuosittain kuulemaan uusimpia tutkimustuloksia Euroopan nurmiliiton ja vaihtuvan isäntämaan yhdessä järjestämään EGF-yleiskokoukseen. Tämä vuonna järjestelyvastuu oli Suomella, ja Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus järjestivät konferenssin 19.-21. lokakuuta. Tapahtumaan osallistui yli 350 osanottajaa 25 eri maasta, vaikka se jouduttiin muuttamaan koronavirustilanteen vuoksi virtuaaliseksi.

Kasvinjalostuksessa vahvaa edistymistä on tapahtunut muun muassa genomipohjaisessa kasvinvalinnassa. Nopeus on valttia kasvinjalostuksessa, jotta nurmituotanto pystyy sopeutumaan entistä äärevämpään ilmastoon. Tulevaisuudessa genomipohjainen kasvinjalostus saattaakin pitkälti korvata perinteisen kasvinjalostuksen myös monivuotisilla kasveilla. Lisäksi palkokasvien ja heinien verson ja juuriston mukautuvuudesta seoksissa on saatu uutta tietoa, joka auttaa ymmärtämään muun muassa lajisuhteiden muutoksia seoksissa. Verson ja juuriston keskinäisen dynamiikan tuntemusta tarvitaan, kun pyritään vaikkapa löytämään maaperän hiilivarantojen lisäämiseen tähtääviä viljelymenetelmiä samalla kun tähdätään peltoresurssin tehokkaaseen käyttöön. Myös edistyminen maaperäanalytiikassa, esimerkiksi biologisissa indikaattoreissa, ravinneindekseissä ja lannoitussuosituksissa auttaa kehittämään resurssitehokkaampaa nurmituotantoa.

Kongressissa esiteltiin useita intensiivisen nurmituotannon keinoja biodiversiteetin lisäämiseksi, mutta diversiteetin kannalta todella merkittävää olisi perinnebiotooppien säilyttäminen ja jopa niiden perustaminen uudelleen. Niinpä niiden yhdistämistä tavanomaiseen maanviljelyyn pidettiin tavoittelemisen arvoisena kehityskohteena. Laidunnusstrategiat herättivät laajaa keskustelua erityisesti laidunkauden pidentämisen osalta. Toisaalta märehtijöiden metaanintuotto oli keskusteluissa edelleen suuressa roolissa. Monesti ihmisravinnoksi kelpaavan väkirehujen käyttöä voitaisiinkin vähentää ilman pelkoa maitotuotoksen laskusta, kun ruokinnassa käytetään korkean sulavuuden säilörehua. Vastauksetta jäi se, voidaanko korkea maitotuotos saavuttaa yhdessä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa.

Märehtijätuotannon ilmastovaikutukset ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on suuri haaste tutkimuksellisesti järjestelmän monimutkaisuuden takia. Nurmet voivat toimia joko hiililähteinä tai hiilinieluina sekä maan hiilipitoisuudella tai kasvihuonekaasuvuolla mitattuna. Metaanipäästöt märehtijäsysteemissä ja vaihtoehtoiset laskentamenetelmät niiden vaikutuksesta globaaliin lämpenemiseen ovat tässä merkittävässä roolissa. Sekä hiilen että metaanin prosessit ovat monimutkaisia. Holistinen lähestymistapa, jossa kasvihuonekaasuja tarkastellaan elinkaarianalyysillä tai prosessipohjaisella mallilla, tarvitaan yhdysvaikutusten, synergioiden ja vastavaikutusten huomioimiseksi laskennassa.

Uudet tekniikat nurmisatojen määrän ja laadun mittauksessa etenevät harppauksin. Kaukokartoitus, reaaliaikainen tieto sadon määrästä ja laadusta ja entistä tehokkaammat tiedonkeruujärjestelmät edistävät koneoppimisen hyödyntämistä viljelyssä. Uudesta tekniikasta hyötyvät paitsi viljelijät, myös sidosryhmät ja päätöksentekijät. Myös nurmen uudet käyttömuodot mm. kasviproteiinin lähteinä ovat lisääntyvän mielenkiinnon kohteena. Konseptit nurmen uusille käyttömuodoille ovat jo valmiita, mutta kannattavuus on vielä monella tapaa haaste, sillä esimerkiksi logistisen haasteet, hävikkien hallinta ja kilpailevien kasviproteiinilähteiden hinta vaikuttavat tuotantokustannuksiin ja markkinoilta saatavaan tuottoon.

Tiedonvaihdossa tärkeintä on edelleen ihmisten kohtaaminen, vaikka monikanavainen viestintä usealta taholta parantaa tiedon saatavuutta. Tietoa hyödyntävät viljelijät tarvitsevat rohkaisuja ja osallistamista sekä tulosten selkeää, ristiriidatonta ja toistuvaa viestintää. Uuden tiedon vieminen käytäntöön onkin kehittynyt tiedon välittämisestä tiedon vaihtoon ja nyt myös tiedon tuottamiseen yhdessä viljelijöiden kanssa.

Luken VarmaNurmi-hankkeen teemoista esillä olivat maan reservikaliumvarojen hyödyntäminen ja analytiikan parantamistarpeet ja monilajiset nurmet satotulokset ja lajisuhteiden muutokset.

Suomalaista nurmiosaamista esiteltiin virtuaalisella retkellä, joka suuntautui videoiden voimin ympäri Suomea maatiloille, tutkimusasemille ja yrityksiin. Luonnonvarakeskuksen videot löytyvät Luken YouTube-kanavalta (linkit sivun oikeassa laidassa). Kasvokkain järjestetystä tapahtumasta osallistujat saattoivat jäädä kaipaamaan gaalaillallista ja tansseja, mutta saatu palaute oli kuitenkin pääosin erittäin positiivista. Covid-19 ei nurmitutkimusta pysäyttänyt, vaan siirsi sen vain uudelle aikakaudelle.

Konferenssin merkittävänä antina on Grassland Science in Europe -sarjan julkaisu, johon hyväksyttiin tällä kertaa 273 vertaisarvioitua artikkelia (linkki oikeassa laidassa). Julkaisut oli jaoteltu viiteen pääteemaa, jotka käsittelivät 1) nurmikasvien jalostusta, kasvifysiologiaa ja ravinteiden hyödyntämistä, 2) nurmea eläinten ruokinnassa, 3) nurmentuotannon ympäristövaikutuksia, 4) viljelyteknologian uutuuksia sekä 5) tiedonvaihtoa. Yhteensä konferenssijulkaisuja oli kirjoittamassa n. 1200 kirjoittajaa. Kirjasta löytyy myös 31 suomalaista julkaisua.

Vuoden 2021 virtuaalista EGF-symposiumia isännöi Saksa teemana kaukokartoituksen hyödyntäminen nurmituotannossa ja -tutkimuksessa.