Pohjanmaalla myyrähuippu
Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella myyrien määrässä on merkittäviä eroja eri puolilla Suomea. Pohjanmaalla ja läntisessä Keski-Suomessa myyräkannat ovat kannanvaihtelun huippuvaiheessa. Oulun seudulta Itä- ja Kaakkois-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä huippuvaihe saavutettaneen vuoden kuluttua. Lounais- ja Pohjois-Suomessa myyräkannat ovat alhaiset.
Pohjanmaan maakunnissa lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata on runsaasti sekä pelto- että metsämyyriä. Myyrätiheys on huipussaan, mutta on odotettavissa, että myyrämäärät romahtavat alkavan talven aikana. Syklisesti vaihtelevien lajien kannat jatkavat pienenemistään yleensä huippuvaihetta seuraavaan syksyyn asti.
Lounais-Suomessa, suurimmassa osassa Pirkanmaata ja osissa Keski-Suomea myyräkannat ovat tällä hetkellä alhaiset. Todennäköisesti kannat kasvavat jonkin verran ensi kesän lisääntymiskauden aikana. Pirkanmaan ja Satakunnan pohjoisosissa myyriä tavataan nyt kohtalaisesti, mikä ennakoi huippua syksylle 2022.
Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ja itärajaa pitkin Kaakkois-Suomeen ulottuvalla vyöhykkeellä myyriä esiintyy kohtalaisesti. Kannat ovat kasvaneet kesän 2021 aikana, ja kasvun odotetaan jatkuvan syksyyn 2022 asti.
Etelä- ja Pohjois-Savossa myyriä on kohtalaisesti, yhtä paljon kuin muutamana edellisenä syksynä. Valtalajina Savossa on tällä hetkellä metsämyyrä.
Metsä-Lapin keski- ja eteläosissa myyräkannat ovat alhaiset ja vaihtelevat epämääräisesti. Metsämyyriä tavattiin syksyllä paikoin jonkin verran, paikoin niukalti. Pahimpien taimituholaisten, pelto- ja lapinmyyrien, kannat olivat pääosin alhaalla.
Käsivarren Tunturi-Lapissa myyriä oli alkukesällä vielä niukasti, mutta kannat ovat nousseet syksyä kohti. Ennuste on, että syklinen nousuvaihe jatkuu läpi kesän 2022, jolloin huippuvaihe saavutetaan 2023.
Pahimmat taimituho- ja myyräkuumeriskin alueet lännessä ja idässä
Länsi-Suomessa voi alkaneen talven aikana esiintyä metsäpuiden taimituhoja. Metsänomistajia kehotetaan harkitsemaan metsävakuutusta vahinkojen varalle. Taimituhoja voi ehkäistä runkosuojilla, lumen polkemisella taimien ympärillä ja pyytämällä myyriä loukuilla.
Metsämyyriä tavataan paikoitellen runsaasti Länsi- ja Itä-Suomessa. Ihminen voi saada myyräkuumetta aiheuttavan Puumala-viruksen tartunnan hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Rakennuksiin syksyllä ilmestyvät metsämyyrät kannattaa poistaa loukuilla tartuntariskin minimoimiseksi.
Myyrien kannanvaihtelut muuttuneet epäsäännöllisemmiksi
Myyrälajeille on ominaista 3−4 -vuotinen säännöllinen kannanvaihtelu. Sykliset kannanvaihtelut ovat monesti samanaikaisia laajoilla maantieteellisillä alueilla. Myyräsyklit ovat toistaiseksi säilyneet monivuotisena ja selkeinä etenkin Länsi-Suomessa, Itä-Suomessa ja Tunturi-Lapissa.
Syklisyys voi kadota kokonaan vuosiksi, ja ilmaantua aikanaan uudelleen. Kun syklisyys katoaa, myyräkannat vaihtelevat vain vuodenaikaisesti: keväällä myyriä on vähemmän kuin lisääntymiskauden jälkeen syksyllä. Säännölliset kannanvaihtelut ovat sittemmin korvautuneet vuodenaikaisvaihteluilla myös sisemmässä Suomessa muutaman viime vuoden aikana. Esimerkiksi eteläisemmässä Metsä-Lapissa ja Savossa myyrien kannanvaihtelu on viime vuosina ollut lähinnä vuodenaikaista.
