Puustotuhot 2025 verkkoraportti: Vähäluminen talvi vähensi hirvi- ja lumituhoja – myös tuhohyönteisten leviämistä rajoitti sää
Puustotuhojen merkittävimmät aiheuttajat ovat valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan edelleen lumi (595 900 hehtaaria), hirvieläimet (337 000 ha) sekä tuuli (309 800 ha). Metsiköiden laatua alentavia tuhoja esiintyi yhteensä 3,06 miljoonalla hehtaarilla, mikä on 15,8 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta.
Vuosi 2025 oli sääoloiltaan lämmin ja sademäärä vaihteli alueittain voimakkaasti. Talvi oli koko maassa lauha, ja lunta oli monin paikoin vähän, mikä pienensi puustoon kohdistuvaa lumitaakkaa ja siten lumituhojen määrää. Vähäinen lumipeite vaikutti myös hirvituhoihin, joiden aleneva trendi jatkui vuonna 2025. Vähälumisuus lisää hirvien liikkumista ja hajauttaa laidunnusta laajemmalle alueelle vähentäen hirvien aiheuttamia vaurioita paikallisesti.
Uusia hyönteistuhoesiintymiä edellisvuotta vähemmän
Image
”Viileä alkukesä hillitsi sekä kirjanpainajan että männyillä elävän okakaarnakuoriaisen parveilua, ja uusia esiintymiä havaittiin kesän aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna”, kertoo erikoistutkija Tiina Ylioja Lukesta.
Kirjanpainajan vioittamia kuusia havaittiin VMI:ssä 49 700 hehtaaria. Tämä on linjassa kahden aiemman vuoden havaintomäärien, 38 300 ja 64 300 ha kanssa. Kirjanpainajahavaintojen määrä on noussut VMI:ssä vuodesta 2011 lähtien kohoten vuoden 2023 ennätyslukemiin. Hyönteistuhojen vuoksi Metsäkeskukselle tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten määrä laski 60 prosenttiin vuoden 2024 tasosta (2 083 ha).
Juurikääpätuhot pitkän aikavälin tasolla
Lahottajasienien aiheuttamia tuhoja havaittiin edelleen runsaasti (272 000 ha), joista suurimman osan oli aiheuttanut juurikääpä. Juurikääpätuhojen määrä oli vuonna 2025 pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. VMI:ssä havaittujen lahottajasienituhojen määrä on todennäköisesti aliarvio, sillä esimerkiksi juurikääpää on usein vaikeaa tai mahdotonta havaita päällepäin.
”Juurikääpä aiheuttaa kroonisia, puusukupolvesta toiseen leviäviä tuhoja havupuumetsissämme. Lakisääteisten torjuntakäsittelyiden tarpeen arviointia on hankaloittanut etenkin eteläisen Suomen usein suojasään puolella sahaava talvilämpötila”, kertoo tutkimusprofessori Eeva Vainio Lukesta.
Puistopuilta löydettiin uusia sienitauteja
Ruskovyökariste (Lecanosticta acicola) havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa syksyllä 2025 Varsinais-Suomessa puistossa kasvaneelta vuorimännyltä. Ruskovyökariste on A2-karanteenituhooja, jonka leviämistä suositellaan rajoitettavaksi kansallisilla sääntelytoimilla.
”Kyseessä on uusi ja potentiaalisesti haitallinen vieraslaji Suomessa männyillä, joten sienen leviämistä ja vaikutuksia tulisi nyt tutkia Suomen oloissa”, sanoo löydön tehnyt johtava tutkija Eeva Terhonen Lukesta.
Myös pääkaupunkiseudun puistojalavilta löydettiin uusi, oksien kuolemista aiheuttava sieni Phaeobotryon ulmi. “Lämpenevä ilmasto luo otolliset olosuhteet tautien leviämiselle yhä pohjoisemmaksi, joten tämäkin uusi sieni lienee hyötynyt tavallista kuumemmista kesistä,” toteaa tutkija Anna Poimala Lukesta.
Puustotuhojen raportointi siirtyi verkkoon
Luke tuottaa vuosittain raportin edellisvuonna havaituista puustoon kohdistuneista tuhoista. Aiemmin raportti on ilmestynyt Luonnonvarakeskuksen raporttisarjassa Metsätuhot-nimellä. Raportointi on nyt siirtynyt Luonnonvaratieto-palveluun, ja raportin uusi nimi on Puustotuhot. Raportoidut tiedot pohjautuvat edelleen Valtakunnan metsien inventoinnin tuottamiin tuhotietoihin, metsätuhonaiheuttajien seurantoihin, kansalaisten tuhoilmoituksiin, Metsäkeskukselle toimitettuihin metsänkäyttöilmoituksiin sekä tutkijoiden ja asiantuntijoiden havaintoihin.
Raportin ovat koostaneet Sannakajsa Velmala, Anna Poimala ja Suvi Sutela.
