Uutiset Maatalous, Ruoka, Tilasto

Tammikuun puolivälissä oli maatilojen varastoissa ruokaperunaa 92 miljoonaa kiloa. Määrä on samansuuruinen kuin tammikuussa 2020. Sen sijaan ruokateollisuusperunaa oli hieman enemmän ja kokonaisvarastomäärä oli 112 miljoonaa kiloa. Varastot ovat tyhjentyneet lokakuun puolivälin jälkeen 30 miljoonaa kiloa kuukaudessa eli melko normaalin määrän. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen ruokaperunan varastotilastoon.

Viime vuoden kevättalvi koronaepidemioineen oli outoa aikaa myös peruna-alalla. Työpaikka- ja kouluruokailun loppuminen söi varsinkin kuoritun perunan kysyntää. Siitä huolimatta ruuaksi tarkoitettu peruna löysi käyttönsä eikä suuria määriä jouduttu viemään tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi.

– Tämän kevään perunan käyttömääriin suurtalouksissa vaikuttaa suuresti esimerkiksi se, pysyvätkö koulut auki. Työmaaruokalat ja lounaspaikat ovat kärsineet etätöistä ja myös niiden perunan kulutus on vähentynyt. Toisaalta perunan käyttö kotitalouksissa on lisääntynyt, sanoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Päivittäistavarakauppa ry:n tilastojen mukaan tammi-syyskuussa 2020 perunan myynti kasvoi yhdistyksen jäsenyrityksissä viidenneksellä verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2019. Kasvu on selvästi enemmän kuin samalla aikavälillä tapahtunut kokonaismyynnin kahdeksan prosentin kasvu.

Keitetyt perunat. (kuva: Pixabay)

– On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko sama suuntaus tulevaisuudessa eli jaksetaanko kotona tehdä ruokaa perunasta, pohtii Anna-Kaisa Jaakkonen.

Paljonko suomalainen syö perunaa?

Luken julkaiseman Ravintotaseen perunan kulutusluvut perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen, joka on tehty viimeksi vuonna 2016. Sen perusteella kotitaloudet ostivat henkilöä kohden perunaa 22,2 ja perunavalmisteita noin kuusi kiloa vuodessa. Tämän lisäksi Lukessa arvioitiin ruokateollisuusperunan kulutukseksi 18,1 kiloa henkilöä kohden, jolloin jokaisen suomalaisen arvioitiin syövän perunaa eri muodoissa 46,3 kiloa vuodessa. Määrä on ollut laskeva pitkään.

– Perunan kulutuksen tarkemman seurannan ongelmana on kattavan ja ajantasaisen tilastoinnin puute, kertoo Ravintotaseesta vastaava erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.

Perunan loistava menneisyys

Perunalla oli suuri merkitys suomalaisessa ruokapöydässä sodan jälkeen ja kaikkien aikojen suurin sato korjattiin vuonna 1948, jolloin tuotanto oli 1 950 miljoonaa kiloa. Vuonna 1950 jokainen suomalainen söi perunaa 142 kiloa eli kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna. Nykyään perunan kokonaistuotanto on enää kolmannes huippuajoista, vaihdellen 600 miljoonan kilon molemmin puolin. Näissä luvuissa on ruoka- ja ruokateollisuusperunan lisäksi mukana siemen- ja tärkkelysperuna.

Kuvituskuva 1950-luvulta Elannon ravintolasta. Helsingin kaupunginmuseon kuva
Nainen kuorii perunoita keittiössä 1950-luvulla. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)

Kansainvälinen kilpailu on kovaa, ja vuonna 2019 Suomeen tuotiin perunavalmisteita 45 miljoonan euron arvosta määrän ollessa 30 miljoonaa kiloa. Tärkeimmät tuontimaat olivat Alankomaat, Belgia, Ruotsi ja Saksa. Ruoka- ja tärkkelysperunan tuonti oli noin kaksi miljoonaa kiloa.

Perunan uusi tuleminen, onko se nyt?

Perunan tärkeimmät kilpailijat ovat riisin ja pastan lisäksi kuluttajien ajankäyttö. Perunan laatu on vuosien varrella parantunut, mutta huonot muistot voivat vaikuttaa pitkään perunan käyttöön.

Ympäristönäkökulmasta peruna on ilmastoviisas tuote, joka kasvaa hyvin Suomessa ja jonka vesijalanjälki on huomattavasti parempi kuin riisin. Perunassa on myös runsaasti energiaa verrattuna kasvis- ja viljatuotteisiin, joten se omalta osaltaan luo kriisivalmiutta. Ravintoarvoltaan peruna on kilpailijoitaan parempi ja peruna sopii suurimpaan osaan erikoisruokavalioista.

Perunan terveellisyyteen vaikuttaa ennen kaikkea valmistustapa. Perunan käytön lisääntyminen ranskanperunoiden kautta ei ole toivottava suuntaus. Sen sijaan perunapuolivalmisteista ja eineksistä on löydettävissä terveellisiä, maukkaita ja nopeavalmisteisia vaihtoehtoja perinteisen kuoriperunan rinnalle. Etätyö on tullut jäädäkseen ja se tuo mukanaan uusia tarpeita myös ruokailuun.