Uutiset Metsä

Keskustelu metsien kestävästä käytöstä on käynyt kuumana jo tovin, eikä haalenemista ole näköpiirissä. Tulkinta metsien käytön kestävyydestä riippuu kulloisestakin tarkastelukulmasta. Mutta mikä on lopulta kestävää metsänkäyttöä, ja miten sitä voidaan mitata?

Kaikki kestävyyden ulottuvuudet tulee huomioida

Kestävyys eritellään usein taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen, ja nämä kaikki on huomioitava metsien käyttöön liittyvässä päätöksenteossa. Taloudellisen hyödyn näkökulma on pitkään hallinnut metsien käyttöä, mutta metsiin kohdistuvien tavoitteiden moninaistuessa ekologiset ja sosiaaliset arvot ovat vahvistuneet. Esimerkiksi viimeaikaisissa kyselytutkimuksissa monet metsänomistajat ovat painottaneet toiveissaan entistä enemmän luonnon monimuotoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia talouden lisäksi. Myös kansainvälisessä metsäpolitiikassa korostuvat muut kuin taloustavoitteet haastavat suomalaisen metsäpolitiikan talouskäyttöeetoksen, muistutti Kaisa Korhonen-Kurki Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutista.  Ekologisen kestävyyden kehityssuunta on ollut heikkenevä, kertoi professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta.

Kestävyyden mittaaminen ei ole läpihuutojuttu

Kaikki mikä on hyvin määritelty, on mitattavissa, muistutti tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu indikaattorit, joista osa on keskenään hyvin ristiriitaisia. Yksiselitteisiä, kattavia indikaattoreita ei ole mahdollista luoda, eikä siksi ole mahdollista päästä mittaamaan kokonaiskestävyyttä aukottomasti. Montaa asiaa kestävyydessä voidaan kuitenkin mitata, ja näin on syytä tehdäkin, Kangas muistutti.

Maisema on muuttunut metsien tuottavuuden kasvaessa

Metsäkeskustelussa on mukana aina arvoja ja mielikuvia faktojen ohella, totesi Kati Vierikko Suomen ympäristökeskuksesta. Metsäkeskusteluun on tullut kymmenessä vuodessa monta uutta asiaa huomioitavaksi, metsien käytön ilmastovaikutukset kenties näistä suurimpana.  Seminaarin loppupuheenvuorossa ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta toi esiin metsien käytön historian suomalaisten hyvinvoinnin puujalkana; kiistatonta on, että sellu, paperi ja puutavara ovat olleet vihreää valuuttaamme, joka on mahdollistanut hyvinvointivaltion kasvun. ”Olemme kuitenkin hyvinvoinnin kasvaessa ryhtyneet törsäämään luonnonvarojamme osittain kestämättömästi.”


Webinaari avasi Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista 2021-2023 -hankkeen. Hankkeen pääasiallisen tutkijatyöryhmän muodostavat Panu Halme (hankkeen johtaja) ja Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta ja Annika Kangas (hankkeen varajohtaja), Raisa Mäkipää ja Sari Pynnönen (hankkeen koordinaattori) Luonnonvarakeskuksesta. Hankkeessa järjestettäviä työpajoja fasilitoi ympäristökonfliktien neuvottelevaan ratkaisemiseen erikoistunut Akordi. Akordi on riippumaton yhteiskunnallinen yritys, jolla on kokemusta lukuisista metsien käyttöön liittyvien monen osapuolen välisten prosessien avustamisesta. Hanketta rahoittaa Suomen kulttuurirahasto.


Tutustu webinaarin esityksiin täältä

Hankkeen nettisivu

Akordista lisätietoa