Metsien hakkuumahdollisuudet ja toteutuneet hakkuut – näin tilanne vaihtelee maakunnittain

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa hakattiin vuonna 2025 runsaat 74 miljoonaa kuutiometriä (milj. m³) runkopuuta. Hakkuumäärien vertailu suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän arvioihin kertoo, miten täysimääräisesti metsien hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään.

Suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymää eli hakkuumahdollisuuksia tarkastellaan eri laskentakoroilla, jotka kuvaavat metsään sidotun pääoman suhteellista tuottoa. Laskelmavalikoimaa on laajennettu kattamaan korkokannat 1–5 %, mikä mahdollistaa erilaisten hakkuumäärien, metsien kasvun ja hiilitaseiden tarkastelun sekä valtakunnallisesti että maakunnittain. Samalla voidaan arvioida, millaiset hakkuutasot ovat taloudellisesti perusteltuja.

”Hakkuumahdollisuuksien laskentaa päivitettiin vuoden 2026 alussa, mutta vaikutus ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahdollisuuksiin 4 prosentin korkokannalla on pieni ja tulokset ovat vertailukelpoisia aiempiin”, sanoo Luken tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo.

Vuoden 2025 hakkuumääriä koskevat Luken tilastot julkaistiin huhtikuussa. Koska hakkuumahdollisuusarvioiden ensimmäinen kymmenvuotiskausi kattaa vuodet 2021–2030, hakkuita ja arvioituja hakkuumahdollisuuksia voidaan verrata viiden vuoden ajalta.

”Hakkuut vaihtelevat vuosittain metsäteollisuustuotteiden kysynnän ja puun energiakäytön mukaan, joten toteutuneita hakkuita ja hakkuumahdollisuusarvioita on hyvä verrata usean vuoden jaksolla”, kertoo Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen.

Korkokannan vaikutus hakkuumahdollisuuksiin

Korkokannan taso vaikuttaa laskelmissa metsänkäsittelyyn: matalampi korko johtaa pidempiin kiertoaikoihin ja korkeampiin metsien kasvatustiheyksiin, kun taas korkeampi korko korostaa puuntuotannon taloudellista tuottoa. Alhaisemmat korkokannat kuvaavat tilannetta, jossa metsänomistajat hyväksyvät pienemmän tuottovaatimuksen esimerkiksi hiilensidonnan tai muiden arvojen vuoksi. 

Alla tarkastellaan hakkuumahdollisuuksien käyttöä vuosina 2021–2025 toteutuneiden hakkuiden sekä kolmella eri korkokannalla arvioitujen runkopuun hakkuumahdollisuuksien perusteella.

Laskentakorko 4 % (SY4)

• Vuosina 2021–2030 koko maan hakkuumahdollisuudet ovat keskimäärin 81,8 milj. m³ runkopuuta vuodessa neljän prosentin laskentakorolla arvioituna.
• Vuosina 2021–2025 koko maassa hyödynnettiin keskimäärin 91 % hakkuumahdollisuuksista. Toteutuneet hakkuut jäivät vuosittain keskimäärin 7,2 milj. m³ hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi.
• Samalla ajanjaksolla hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion (SY4) viidessä Etelä- ja Keski-Suomen maakunnassa. Ahvenanmaalla ylitys oli noin 30 %. Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä ylitys oli 1–8 %. 
• Kainuussa ja Lapissa hakkuut jäivät lähes 30 % arvioituja hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi.
• Vuonna 2025 koko maassa hyödynnettiin 91 % hakkuumahdollisuuksista. Hakkuumahdollisuudet ylittyivät Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla.

Laskentakorko 3 % (SY3)

• Vuosina 2021–2030 koko maan hakkuumahdollisuudet ovat keskimäärin 76,3 milj. m³ runkopuuta vuodessa kolmen prosentin laskentakorolla arvioituna. 
• Vuosina 2021–2025 koko maassa hyödynnettiin keskimäärin 98 % hakkuumahdollisuuksista. Toteutuneet hakkuut jäivät vuosittain keskimäärin 1,7 milj. m³ hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi. 
• Samalla ajanjaksolla hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion (SY3) kahdeksassa maakunnassa. Ahvenanmaalla ylitys oli 33 %. Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa ylitys oli 3–10 %. 
• Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla hakkuut jäivät 9–12 % arvioituja hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi.
• Vuonna 2025 koko maassa hyödynnettiin 97 % hakkuumahdollisuuksista. Hakkuumahdollisuudet ylittyivät Kanta-Hämeessä, Ahvenanmaalla, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa.

Laskentakorko 2 % (SY2)

• Vuosina 2021–2030 koko maan hakkuumahdollisuudet ovat keskimäärin 63,8 milj. m³ runkopuuta vuodessa kahden prosentin laskentakorolla arvioituna. 
• Vuosina 2021–2025 runkopuun hakkuut ylittivät hakkuumahdollisuudet keskimäärin 10,8 milj. m³ vuodessa, eli 17 prosentilla.
• Toteutuneet hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymäarvion (SY2) kaikissa Suomen maakunnissa. 
• Vuonna 2025 koko maan hakkuumäärä ylitti hakkuukertymäarvion 16 prosentilla. Ainoastaan Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakunnissa hakkuut jäivät hakkuumahdollisuuksia pienemmiksi.

Mitä laskelmista voi päätellä?

Laskelmissa käytetty laskentakorko vaikuttaa selvästi hakkuumahdollisuusarvioihin. Lisäksi laskentakoron vaikutus vaihtelee, sillä runkopuun hakkuukertymän muutos 2 prosentin ja 3 prosentin laskentakorkoihin perustuvien arvioiden välillä on huomattavasti suurempi kuin 3 prosentin ja 4 prosentin laskentakorkoihin perustuvien arvioiden välillä.

Tilastoitu hakkuutaso vastaa noin kolmen prosentin laskentakorolla laadittua suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymäarviota, joka tarkoittaa vuositasolla noin 76 milj. m³ hakkuita. Metsävarat mahdollistaisivat kuitenkin myös suuremmat hakkuumäärät. 

Hakkuumäärät voivat olla alhaisempia, jos puun kysyntä tai markkinahinta heikkenee. Alhaisemmat hakkuutasot ovat mahdollisia esimerkiksi myös, mikäli metsäomistaja ei tavoittele korkeaa tuottoa, laskee tuottovaatimustaan tai menetetty taloudellinen puuntuotannon tuotto korvataan.