Uutiset Metsä

Juhannukseen mennessä kirjanpainajien seurantapisteillä ei ole ylitetty niin kutsuttua riskirajaa eli 15 000 kirjanpainajaa/pyydysryhmä. Eniten kirjanpainajia, lähes 11 000, on kertynyt keskisen Suomen seurantapyydyksiin. Määrät ovat korkeita monin paikoin muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa (kuva 1).

− Jos riskiraja ylittyy, kirjanpainajia on riittävästi nujertamaan elävien kuusien pihkapuolustus, ja tämä johtaa kuusien kuolemaan, kertoo tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Yliojan mukaan on todennäköistä, että seurantapisteet, joissa nyt havaittiin 9000 kirjanpainajaa, ylittävät riskirajan kesän aikana.

Kuva 1. Hakkuuaukkojen kirjanpainajan seurantapisteet vuonna 2021. Ympyröiden koko kuvaa juhannukseen mennessä kertyneen saaliin määrää. Taustalla maakuntarajat. (Kartta: Tiina Ylioja, Luke. Taustakartta: Google Maps, Maakuntarajat: Maanmittauslaitos)

Lisääntymiseen tarvitaan lämmön lisäksi sopivia alustoja

Suomessa kirjanpainajakannan kasvu on lämpimän sään lisäksi sidoksissa siihen, että hyönteisille löytyy sopivia lisääntymisalustoja. Kirjanpainajat lisääntyvät kuorellisessa puutavarassa ja vahingoittuneissa puissa.

− Vaikka sää on kuuma, se ei tarkoita, että kuusikot olisivat laajalti vaarassa. Voimakas kuivuus kuitenkin altistaa kuusia kirjanpainajalle, Ylioja kertoo.

Paula- ja Aatu-rajuilmat vahingoittivat puustoa ja lisäävät tuhoriskiä

Juhannusviikolla Paula- ja Aatu-rajuilmat vahingoittivat merkittäviä määriä puustoa. Tuhoalueilla on kasvanut riski kirjanpainajakannan voimistumiselle. Kirjanpainajatuhojen torjunnan kannalta on tärkeää poistaa vahingoittuneet kuuset metsästä mahdollisimman pian.

Kirjanpainajakanta näyttää kasvavan etenkin keskisessä Suomessa, jossa Aatun päivänä syntyi paikoin runsaita metsätuhoja. Myös Paula-myrskyn reitillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on havaittu melko suuria kirjanpainajamääriä.

Kuva 2. Juhannusviikon rajuilmat kaatoivat ja katkoivat kuusia, kuva Tiina Ylioja.