Siirry pääsisältöön

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä – myös Suomessa varauduttava maatalouden tuotantoepävarmuuksien lisääntymiseen

Uutinen 2.3.2022

Juuri julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin toinen osa kehottaa tehokkaampiin toimiin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Taru Palosuo esitteli kansallisessa julkistustilaisuudessa raportin maatalous ja ruokaturva -osuuden. Palosuon mukaan Suomessakin on syytä varautua siihen, että vahinkoja aiheuttavat sääilmiöt lisäävät tuotantoepävarmuutta.

Tuoreen IPCC:n raportin (Linkki) mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin ympäri maailman. Jos lämpeneminen ylittää 1,5 astetta, haittavaikutuksiltaan laajojen ilmiöiden todennäköisyys lisääntyy ja sopeutuminen vaikeutuu.

Luken johtava tutkija Taru Palosuo vastasi IPCC-raportin maatalous ja ruokaturva -osuuden esittelystä 28.2. kansallisessa julkistustilaisuudessa Tiedekulmassa.
– Ilmastonmuutos, varsinkin vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden lisääntyminen, on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa erityisesti päiväntasaajan alueella. Maatalouden tuotantohäiriöt ovat lisääntyneet, sanoo Palosuo.

Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen erityisesti peltoviljelyssä. Pidemmät ja lämpimämmät kasvukaudet ovat mahdollistaneet uusien kasvien ja lajikkeiden käyttöönoton.

Toisaalta vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt, kuten helteet, kuivuus ja voimistuvat sateet, lisääntyvät ja lisäävät tuotantoepävarmuutta. Lisäksi lauhat ja vaihtelevat talvet sekä lumipeitteen väheneminen yhdessä sateisuuden muutosten kanssa nostavat kasvitauti-, tuholais- ja vieraslajiriskejä sekä lisäävät eroosiota ja vesistökuormitusta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman ruokajärjestelmille moninaisia

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja riskit maataloudelle ja ruokaturvalle ovat yhä monimutkaisempia, mikä tekee niistä vakavampia ja vaikeammin hallittavia. Sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja helleaallot aiheuttavat satotappioita. Lisäksi ne ovat haitanneet toimitusketjuja, elintarviketurvallisuutta sekä ihmisten mahdollisuutta hankkia ruokaa.

Lämpenemisen ja äärevien sääolojen vuoksi ruokajärjestelmiä tukevat ekosysteemipalvelut, kuten pölytys ja maaperän kasvukunto, ovat heikentyneet ja tuholais- ja tautipaine on puolestaan kasvanut.

Sopeutumistoimien kirjo on kattava

Ruokajärjestelmille on olemassa useita sopeutumiskeinoja, joita voidaan tukea erilaisilla politiikkatoimilla.
– Keinoja ovat esimerkiksi ilmastokestävien lajikkeiden jalostus, maatalouden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisääminen, erilaiset hälytys- ja varoitusjärjestelmät sekä vakuutusratkaisut, Palosuo listaa.

Sopeutumistoimilla on jo pystytty ehkäisemään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja vähennetty riskejä. Monet näistä sopeutumistoimista myös tukevat tuotantokykyä, ilmastonmuutoksen hillintää sekä ruoantuotannon kestävyyttä. Esimerkiksi monimuotoinen viljely on tärkeää viljelyvarmuuden, pellon kasvukunnon ylläpitämisen ja elonkirjon tukemisen näkökulmista.

Jatkossa tarvitaan entistä kokonaisvaltaisempaa otetta

Ilmastonmuutoksen edetessä yksittäisten sopeutumistoimien tehokkuus vähentää ilmastonmuutoksen tuomia haitallisia vaikutuksia kuitenkin heikkenee. Jatkossa sopeutumisen onnistuminen vaatii, että ilmastonmuutoksen tuomia riskejä sekä sopeutumis- ja hillintätoimien toteutettavuutta ja vaikutuksia tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin.

Ilmastokestävät kehityskulut ruoantuotannon osalta vaativat laaja-alaisia sopeutumisstrategioita, paikallisten ruokajärjestelmien vahvistamista sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioimista. Toimenpiteiden toteuttamisella on jo kiire.