Ympäristölliset tarjouskilpailut voisivat tehostaa metsäluonnon suojelua, mutta niiden käytännön soveltaminen on haastavaa
Metsäluonnon suojelemiseksi tarvitaan uusia tapoja kohdentaa rajallisia resursseja vaikuttavasti. Nykyisellä METSO-ohjelmakaudella arvokkaita metsäkohteita on tarjottu suojeluun selvästi enemmän kuin mitä valtiolla on ollut varoja niiden korvauksiin. Tämän vuoksi monet hyvätkin kohteet ovat voineet jäädä suojelun ulkopuolelle. Tapio Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemässä selvityksessä tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia ja käytännön haasteita ympäristöllisten tarjouskilpailujen käyttöönottoon liittyy. Selvitys on laajin aiheesta tähän mennessä toteutettu ja sisältää myös kansainvälisen vertailun.
Ympäristöllisessä tarjouskilpailussa viranomainen suunnittelee ja avaa tarjouskilpailun suojelukohteiden hankkimiseksi. Se määrittelee muun muassa, millaisia kohteita etsitään ja millä alueilla.
Tämän jälkeen maanomistajat voivat osallistua kilpailuun tarjoamalla omia alueitaan suojeluun ja ilmoittamalla, millaista korvausta he haluavat suojelusta. Järjestäjä valitsee tarjouksista ne, jotka täyttävät ennalta asetetut luonnonsuojelubiologiset kriteerit ja tarjoavat parhaan vastineen käytettävissä oleville varoille. Tavoitteena on saada rajalliset suojeluvarat riittämään paremmin ja ohjata ne kohteisiin, joilla on suurin merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle.
Selvityksessä korostetaan, että tarjouskilpailuun perustuva menettely vaatii huolellista suunnittelua ja selkeää viestintää, jotta se olisi toteutuskelpoinen, tehokas ja reilu kaikille maanomistajille.
Selvityksessä esitetään myös yleispiirteinen pilotointimalli, jonka avulla voitaisiin testata ympäristöllisten tarjouskilpailujen toimivuutta luonnonsuojelualueverkoston laajentamiseksi.
Työ tehtiin ympäristöministeriön toimeksiantona.
