Juurikääpä on yksi Suomen metsätalouden vakavimmista ja taloudellisesti merkittävimmistä tuhonaiheuttajista. Se aiheuttaa vuosittain pitkälti yli 50 miljoonan euron taloudelliset menetykset metsänomistajille. Luonnonvarakeskus (Luke), Metsäkeskus ja Metsäteho Oy ovat kehittäneet uuden tavan havaita ja torjua juurikääpää hyödyntämällä hakkuukoneiden keräämää dataa.
Juurikääpä on yleisin kuusikoissa esiintyvä juurisienitauti Suomessa. Sitä esiintyy erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, missä kuusen viljely on intensiivistä ja hakkuukierto on lyhyempi. Arvioiden mukaan jopa 17 prosenttia Etelä-Suomen kuusikoista voi olla tyvilahon vaivaamia ja joillakin alueilla jopa 40 prosentissa puista on lahovikaa.
”Ilmastonmuutoksesta hyötyvä juurikääpä heikentää metsien kasvua ja lahottaa runkopuun, jonka vuoksi tukkipuun laatu heikkenee. Pelkästään puutavaraluokan alenema aiheuttaa noin 50 miljoonan euron tappiot vuodessa, kertoo erikoistutkija Eero Holmström Lukesta.
”Kun mukaan lasketaan myös kasvutappiot, puulajin vaihdosta aiheutuvat menetykset ja muut epäsuorat kustannukset, voivat juurikäävän vuosittaiset kokonaiskustannukset suomalaisille metsänomistajille nousta jopa 70–80 miljoonaan. Juurikääpä myös lisää kuusikoiden alttiutta kuivuus-, tuuli- ja hyönteistuhoille”, jatkaa Holmström.
Aiemmin lahotartuntoja on ollut vaikea tunnistaa maastossa ajoissa – mutta nyt tilanne on muuttumassa. TyviTuho-hankkeessa kehitetyn uuden menetelmän avulla metsäkoneiden keräämää hakkuutietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti juurikäävän torjunnassa. Hakkuukone tallentaa kunkin rungon sijainnin. Hakkuun aikana kuljettaja tekee arvioimansa lahon vuoksi poikkeavan katkontapäätöksen, joka jälkilaskennassa voidaan tunnistaa johtuneen kuusen tyvilahosta.
Näiden tietojen avulla voidaan paikantaa leimikon lahosta kärsivät alueet ja valita uudistamiseen paremmin sopivia, juurikäävälle vastustuskykyisempiä puulajeja.
Menetelmä yhdistää puukohtaiset lahotiedot, metsikkösimulaatiot ja talouslaskelmat. Tavoitteena on optimoida metsän uudistaminen sekä taloudellisen kannattavuuden että hiilensidonnan näkökulmasta. Esimerkiksi kuusen korvaaminen lehtipuilla lahoalueilla voi parantaa sekä metsän terveyttä että monimuotoisuutta.
Metsikkökohtaisen lahotiedon avulla laadittiin myös koko Suomen kattava riskikartta juurikäävän esiintymisestä.
”Kartta antaa aiempaa tarkemman kuvan juurikäävän esiintymisestä Suomessa ja auttaa kohdentamaan torjuntatoimia tehokkaammin. Tulevaisuudessa kartat voivat vielä tarkentua, kun hakkuukonetietoa kertyy lisää”, sanoo tutkija Susanne Suvanto Lukesta.
Lisäksi Metsäteho on julkaissut alueellisia juurikäävän levinneisyyttä kuvaavia lahokarttoja, vuosien 2019–2022 hakkuukoneaineistojen pohjalta.
Hanketta koordinoinut Luken tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi painottaa, että hakkuukonetiedot tulisi saada laajempaan jakeluun muiden metsävaratietojen tavoin. Keskitetty tietovaranto mahdollistaisi uudenlaisten palvelujen kehittämisen ja tukisi kestävää metsätaloutta entistä paremmin.
TyviTuho-hankkeessa toimijoina olivat Luke, Suomen metsäkeskus ja Metsäteho Oy. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus.
