Siirry pääsisältöön

Uusi vieraslajikala löydetty Suomen rannikolta – idänsieraintokko leviää itäiseltä Suomenlahdelta länteen päin

Uutinen 16.6.2022

Suomen rannikolta, itäiseltä Suomenlahdelta on löytynyt Suomelle uusi vieraslajikala idänsieraintokko (Proterorhinus nasalis). Kaspianmereltä kotoisin oleva laji ei ole haitallinen ihmiselle, mutta sen haitallisuudesta muulle lajistolle ei vielä ole tietoa.

Idänsieraintokko on pienikokoinen pohjakala, joka on levittäytynyt Kaspianmereltä muualle jokien välille rakennettujen kanavien kautta. Suomessa ensimmäinen idänsieraintokkohavainto tehtiin lähellä Virolahtea tämän vuoden toukokuussa Luonnonvarakeskuksen kenttätöiden yhteydessä. Lajimääritys varmistettiin dna-analyysilla.

Kesäkuun alussa yhteistyössä Tarton yliopiston tutkijoiden kanssa tehdyn kartoituksen perusteella idänsieraintokko on levittäytynyt Suomen merialueella Virolahdelta Kuorsaloon ulottuvalle alueelle.

Mahdollisista havainnoista hyvä ilmoittaa vieraslajit.fi-sivuston kautta

Laji ei ole haitallinen ihmiselle, mutta sen haitallisuudesta muulle lajistolle ei vielä ole tietoa. Mahdollisesta idänsieraintokkohavainnosta on hyvä ilmoittaa vieraslajit.fi -sivustolla ja liittää mukaan valokuva kalasta. Lajia ei saa levittää luonnossa.

Kartoituksessa löydettyjä idänsieraintokkoja, kooltaan noin 3 - 8 cm. Kuvassa näkyvällä idänsieraintokolla on selvästi erotettavissa putkimaiset sieraimet. Kuvassa myös toinen vieraslaji, sirokatkarapu. Kuva: Sanna Kuningas, Luke.

Idänsieraintokko on pieni pohjakala, joka kasvaa korkeintaan noin 11 senttimetrin mittaiseksi. Väritykseltään idänsieraintokko muistuttaa kotoisia tokkolajejamme hieta- (Pomatoschistus minutus) ja liejutokkoa (Pomatoschistus microps). Idänsieraintokolla, kuten muillakin putkisieraintokoilla, on erotettavissa kaksi putkimaista sierainta suun yläpuolella.

Putkisieraintokkojen sukuun kuuluu muutama eri laji, ja niiden lajimääritykseen tarvitaan dna-analyysiä.

Idänsieraintokkoa on havaittu Venäjän puolella Suomenlahtea jo vuonna 2007 ja Viron rannikolla ensimmäisen kerran 2020.

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Jotkut uudelle alueelle tulevista vieraslajeista osoittautuvat haitallisiksi. Haitallinen vieraslaji uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.

Luonnonvarakeskuksen ja Tarton yliopiston tutkijat nuottaamassa rajavyöhykkeen tuntumassa itäisellä Suomenlahdella. Kuva: Antti Lappalainen, Luke