Uudet metsävarakartat ja kuntakohtaiset tilastot saatavilla
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2019 monilähdeinventointiin perustuvat metsävarakartat ja kunnittaiset tilastot ovat nyt vapaasti katseltavissa verkossa ja ladattavissa jatkokäyttöä varten.
Kartat ovat katseltavissa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa valmiiksi väritettyinä. Alkuperäiset tulokset voi ladata Luken verkkopalvelusta. Kuntakohtaiset tilastot ovat ladattavissa Luken verkkosivuilta. Monilähdeinventoinnin aikana syntyviä välituloksia käytetään myös metsäsuunnittelulaskemissa Mela-ohjelmiston lähtötietoina.
Nyt julkaistut kartat ja tilastot ovat jatkoa aiempien vuosien aineistoille. Metsävarakarttoja ja kuntatuloksia on laskettu 1990-luvulta lähtien, metsävarakartat ovat avoimesti saatavissa vuoden 2009 tuloksista lähtien. Nämä avoimesti saatavilla olevat metsävarakartat kuuluvat EU:n direktiivin mukaisiin Suomen Inspire-aineistoihin. Myös kaikki lasketut kuntatulokset ovat ladattavissa, tuloksia on viime aikoina laskettu kahden vuoden välein.
Menetelmiä on kehitetty jatkuvasti, ja tämä on otettava huomioon eri vuosien tuloksia verrattaessa. Esimerkiksi aluksi tulokset laskettiin metsäkeskuksille sitä mukaa kun metsäkeskusten alueiden maastomittaukset valmistuivat. Kun Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) siirryttiin mittaamaan viidesosa koko maan koeloista vuosittain, metsävarakartat ryhdyttiin tekemään samanaikaisesti koko maahan. Vuoden 2011 tuloksista lähtien käytetyt viiden vuoden maastomittaukset päivitettiin vastaamaan tuloksen nimellistä vuotta ja siten myös tulokset kuvaavat tätä vuotta.
Näin metsävarakartat ja kuntatilastot tuotetaan
Tulosten laskenta perustuu siihen, että maa jaetaan 16×16 metrin ruutuihin. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avulla määritetään jokaisen ruudun kuuluminen metsätalousmaahan sekä luokitetaan ruutu tarkemmin kivennäismaihin, soihin ja avosoihin. Jokaiselle metsätalousmaahan kuuluvalle ruudulle lasketaan arvio metsämuuttujille käyttäen lähtötietoina satelliittikuvia, maastokoealojen havaintoja sekä maastotiedoista laskettuja, hyvin karkeita keskitilavuuskarttoja.
Laskennassa käytettävä k-NN-menetelmä etsii maastokoealoista ne, joiden satelliittikuvatiedot parhaiten vastaavat käsiteltävän pisteen vastaavia tietoja. Kuva-alkioille metsämuuttujat lasketaan joko painotettuina keskiarvoina (jatkuva-arvoiset muuttujat) tai valitsemalla tavallisin arvo (luokkamuuttujat).
Kunnille arvot lasketaan vastaavasti, mutta suoraan koko kunnalle laskematta erillisiä arvioita kuva-alkioille. Välttämällä näin erillisille kuva-alkioille arvioita laskettaessa tapahtuva keskiarvoistus, on mahdollista laskea kunnille luotettavampia tuloksia myös pienille osille arvoalueesta (esimerkiksi suuritilavuuksisten metsien pinta-aloja).
Satelliittikuva-aineistona käytetään nykyisin ESA:n ja EU:n Sentinel-2A ja 2B-satelliittien MSI-keilaimien sekä Yhdysvaltalaisen Landsat 8-satelliitin OLI-keilaimen tuottamia aineistoja. Vaikka nämä kolme keilainta tuottavat kesän aikana suuren määrän kuvia, monilähdeinventoinnin tarvitsema pilvetön kuvapeitto on hankalaa saada kokoon. Tällä kertaa kuvapeittoa jouduttiin täydentämään yhdellä kuvalla vuodelta 2018. Nyt julkaistussa tuotteessa on käytetty aineistoa 18 satelliitin ylilennosta.