Ulkoiset ominaisuudet ennustavat järvilohi ja -taimenistukkaiden pyydetyksi tulemista
Istutuksiin käytettävän kalamateriaalin laadulla ja seurannalla on olennainen merkitys sekä kalakantojen hoidossa ja suojelussa että virkistyskalastuksen toteutettavuudessa. Istutettujen lohikalojen pyynnin todennäköisyys riippuu niiden iästä, koosta ja kunnosta. Höytiäisen kovempi kalastuspaine ja järvilohen matalampi alamitta nostivat saalismääriä selvästi Pieliseen verrattuna.
Laaja tutkimus kahdessa Pohjois-Karjalan järvessä
Luonnonvarakeskuksen (Luke), kalastusalueiden, kalanviljelylaitosten ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin 2- ja 3-vuotiaana istutettujen järvilohien ja -taimenten pyydetyksi tulemista Pielisessä ja Höytiäisessä. Järvistä suurempi ja tummavetisempi Pielinen on molempien lohikalalajien keskeinen kannanhoidollinen alue, kun taas kirkasvetisellä Höytiäisellä istutukset painottuvat vapaa-ajan kalastuksen tukemiseen.
Yli 140 000 istukasta, tuhansia merkkipalautuksia
Tutkimuksessa istutettiin vuosien 2008–2012 aikana yhteensä yli 82 500 järvilohta ja 64 600 järvitaimenta, jotka merkittiin yksilöllisesti niin kutsutulla T-ankkurimerkillä. Merkintöjen yhteydessä jokaiselta kalalta otettiin kokomitat ja määritettiin evien kunto.
”Kalastajat palauttivat merkkejä 6 697 järvilohelta ja 4 757 taimenelta. Palautusten perusteella 3-vuotiaana istutettuja kaloja saatiin saaliiksi selvästi runsaammin kuin 2-vuotiaana istutettuja”, kertoo erikoistutkija Matti Janhunen Lukesta.
Höytiäisestä enemmän saalista – syynä kalastuspaine ja alamitta
Vaikka kalojen kasvu oli samankaltaista molemmissa järvissä, Höytiäisen saalismäärät olivat selvästi Pielistä suuremmat. Tämä johtui ennen muuta Höytiäisen kovemmasta kalastuspaineesta ja lisäksi järvilohen osalta vielä tutkimusjakson ajan matalammasta alamitasta (50 cm vs. Pielisen 60 cm).
”Höytiäisellä järvilohet saavuttivat sallitun pyyntikoon nopeammin istutuksesta ja tulivat siten pyydetyiksi nuorempina”, Janhunen toteaa.
Höytiäisellä voimakas pyynti korostui erityisesti 3-vuotiaana istutettujen kalojen merkkipalautuksissa: enemmistö niistä jäi saaliiksi jo ensimmäisen järvivuoden aikana ja merkkipalautusten osuus kohosi molemmilla lajeilla lähes kolmannekseen (32 %) istutetuista. Myös merkkipalautusten kertymisen avulla arvioitu pyyntikokoon kasvaneiden kalojen kokonaiskuolleisuus oli Höytiäisellä Pielistä voimakkaampaa. Kalastukselle altistuneiden kalojen kuolleisuus oli kuitenkin myös Pielisellä liian voimakasta kannanhoidon tavoitteiden toteutumisen kannalta, ja siellä kaikissa 63 istutuserässä suoraan lasketut nettosaaliit olivat negatiiviset. Kaloja toisin sanoen istutettiin kilomääräisesti enemmän kuin niistä saatiin saaliista, ja istutuksen nettotuotto oli sitä pienempi, mitä isompia kaloja istutettiin.
Istukkaan koko ja kunto ennustavat pyydetyksi tulemista
Tutkimus osoitti, että suurempia ja hyväkuntoisia kaloja saatiin saaliiksi todennäköisemmin istutusiästä riippumatta. Tämä tähdentää kokovalikoivan kalastuksen vaikutusta, mutta myös suurempien poikasten parempaa selviytymistä. Kalan koko ja kuntokerroin vaikuttivat pyydetyksi tulemisen todennäköisyyteen erityisesti 2-vuotiailla istukkailla. Niillä istutusmääriin suhteutetut pyyntimäärät olivat korkeimmat, hieman lajista ja järvestä riippuen, yli 20–23 cm:n kokoluokissa. Optimaaliset kuntokertoimet olivat järvilohella välillä 0,80–1,00 ja taimenella 0,90–1,05.
”Kalan painon ja pituuden suhdetta kuvaavan kuntokertoimen yhteys pyydetyksi tulemisen todennäköisyyteen ei ole suoraviivainen, vaan sillä oli tietyt laji- ja istutusikäkohtaiset optimialueet. Liian matala tai korkea ravitsemustaso heikentävät istukkaan selviytymistä järvessä”, Janhunen toteaa.
Evien kulumat ja sukukypsyys heikentävät selviytymistä
Rintaevien kuluminen ja koiraiden varhainen sukukypsyys vähensivät kalojen pyyntitodennäköisyyttä molemmilla lajeilla. Rintaevillä on olennainen vaikutus kalan uintikykyyn, ja eväkulumat voivat kertoa istukkaan stressistä ja heikosta yleiskunnosta, jotka ensisijaisina tekijöinä vaikuttavat selviytymiseen.
Laatu ratkaisee – istutusten onnistuminen vaatii tarkkaa seurantaa
Tulokset korostavat, että lohikalaistukkaiden koko- ja kunto-ominaisuudet ovat keskeisiä laatutekijöitä istutusten onnistumisen kannalta. Myös kalastuksen järjestämisellä on suuri merkitys: liian voimakas pyynti voi heikentää istutusten saaliillista tuottoa, koska kalat eivät ehdi hyödyntää järvien ravintovaroja lisäkasvuun. Istutusten onnistumista voidaan parantaa esimerkiksi säätämällä kalojen alamittoja, rajoittamalla verkkojen silmäkokoa, määrittämällä kalastuskieltoaikoja ja asettamalla päivittäisiä saaliskiintiöitä.
Luken vastuulla olevaa järvilohen kannanhoidollista istukastuotantoa ohjataan aiempaa enemmän hyvänlaatuisista poikasista maksettavin bonuksin. Saatujen tutkimustulosten perusteella sekä parillisten evien kunto että kalan kuntokerroin voitaisiin huomioida osana sopimuskasvatuksen laatumittaristoa. Kyseisten ominaisuuksien osalta arvioinnin kriteerit ovat riittävän yksinkertaisia, jolloin ne pystytään todentamaan luotettavasti edustavasta määrästä istukkaita.
Tutkimusta rahoittivat: MMM, Pohjois-Karjalan T&E-keskus (nyk. ELY-keskus), Kemijoki Oy, Pielisen-Karjalan Kehittämiskeskus Oy, Pielisen ja Höytiäisen kalastusalueet sekä Luonnonvarakeskus
Lähde: Janhunen M., Vainikka A. & Piironen J. 2025. Relationship between size and condition metrics and the recapture probability of stocked landlocked Atlantic salmon and brown trout in lake fisheries.a Fisheries Research 288: 107449. https://doi.org/10.1016/j.fishres.2025.107449
Lisätietoja: Matti Janhunen, Luke, puh. +358295326169, matti.janhunen@luke.fi
