Jokien lämpeneminen uhkaa kalojen selviytymistä
Suomen joet lämpenevät ja hellejaksot yleistyvät sekä voimistuvat. Lämpeneminen kiihdyttää kalojen aineenvaihduntaa ja lisää hapentarvetta. Jos kalat eivät pysty tehostamaan hapenottoaan tarpeeksi, niiden elimistö kuormittuu. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan lohenpoikaset ovat alttiita hapenpuutteen aiheuttamalle lämpöstressille, koska niiden hapenottokyky ei nouse edes Suomen olosuhteissa yleisesti esiintyvän lämpötilannousun aikana. Lämpöstressi voi hidastaa kasvua, heikentää lisääntymistä ja vähentää ruokahalua. Samalla kalat altistuvat helpommin pedoille. Vakavissa tapauksissa pitkittynyt kuormitus voi johtaa kuolemaan.
”Lohi on kylmään veteen sopeutunut laji, joka on erityisen herkkä lämpenemiselle”, kertoo akatemiatutkija Jenni Prokkola Lukesta. Nuoret lohet elävät joessa useita vuosia ennen vaellustaan mereen. Tänä aikana ne voivat altistua toistuville hellejaksoille ja pitkään jatkuvalle kesäaikaiselle lämpenemiselle.
Lohenpoikaset eivät ole sopeutuneet pitkittyneeseen kuumuuteen
Tutkimuksessa selvitettiin, miten lohenpoikaset kestävät pitkäaikaista lämpöaltistusta. Kaloja pidettiin ensin 16 asteen vedessä, joka vastaa tyypillistä kesälämpötilaa. Tämän jälkeen ne altistettiin kymmenen päivän ajan veden lämpenemiselle ensin 19 ja sitten 22 asteeseen.
Tulokset osoittivat, etteivät nuoret lohet pystyneet lisäämään hapenottokykyään veden lämmetessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että niiden kyky huolehtia elintärkeistä toiminnoista – kuten kasvusta, ravinnon hyödyntämisestä ja stressistä palautumisesta – heikkenee lämpötilan noustessa.
Lämpeneminen on haaste myös kalanviljelylle. Liian lämmin vesi kuormittaa kaloja, hidastaa kasvua ja lisää tautiriskiä. Siksi kalojen altistumista korkeille lämpötiloille on tärkeää välttää myös tuotanto-olosuhteissa.
Jokien kunnostus tuo toivoa lohikannoille
Erilaisia jokien kunnostushankkeita toimii eri puolilla Suomea. Ennallistamisen yhteydessä jokiin voidaan luoda kylmemmän veden suojapaikkoja, joihin kalat voivat vetäytyä kuumimpina aikoina.
Joen luonnollisen mutkittelun palauttaminen, ravinnekuormituksen vähentäminen sekä erikokoisten pohjamateriaalien lisääminen auttavat muodostamaan viileämpiä virtapaikkoja. Rantojen puuston säilyttäminen ja lisääminen sekä lahopuun jättäminen varjostavat vettä ja hidastavat sen lämpenemistä.
Kalojen fysiologian tuntemus tukee suojelutyötä
Kalojen fysiologian tutkimus auttaa ennakoimaan, miten lohi reagoi tulevaisuuden lämpötiloihin. Tieto on tärkeää, jotta vesiympäristöjen hoitoa ja suojelutoimia voidaan kohdentaa oikein.
”Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät näy ainoastaan äkillisinä kalakuolemina helleaaltojen aikana. Myös pitkäkestoinen, maltillinen lämpeneminen voi heikentää kalojen kuntoa huomaamattomasti. Kun ymmärrämme nämä vaikutukset ajoissa, voimme toimia ennen kuin tilanne muuttuu kriittiseksi”, Prokkola korostaa.
