Omakalan käyttäjämäärä lähes kaksinkertaistui vuonna 2025

Vuonna 2022 julkaistun Omakala-palvelun käyttäjämäärä kasvoi viime vuonna merkittävästi. Vuoden alussa palvelussa oli noin 14 600 rekisteröitynyttä käyttäjää, mutta vuoden loppuun mennessä määrä oli noussut jo yli 27 000:een. Palveluun kertyy jatkuvasti aiempaa ajantasaisempaa, yksityiskohtaisempaa ja hyödyllisempää tietoa suomalaisten vapaa-ajankalastuksesta.

Omakala on Luonnonvarakeskuksen kehittämä vapaa-ajankalastajien mobiili- ja verkkopalvelu, jonka avulla kalastajat voivat tallentaa saaliitaan digitaaliseen kalastuspäiväkirjaan, selvittää helposti vesistöjen kalastusrajoitukset ja tutkia syvyyskäyriä. Palvelun kautta ilmoitettuja tietoja hyödynnetään tutkimuksessa, kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena.

Vuonna 2025 käyttäjämäärän kasvua vauhditti erityisesti vuoden alussa voimaan tullut tiettyjen saalislajien ilmoitusvelvollisuus. Lakimuutoksen myötä esimerkiksi lohi-, taimen-, kyttyrälohi- ja ankeriassaalista tulee aina ilmoittaa 14 vuorokauden kuluessa, ja Omakala tarjoaa tähän helpon, digitaalisen väylän. Vilkkainta uusien käyttäjien rekisteröityminen oli heti tammi-helmikuussa, jolloin yksittäisillä viikoilla käyttäjämäärä kasvoi jopa yli tuhannella henkilöllä.

Omakalaan on vuosien 2022–2025 aikana tallennettu yhteensä jopa noin 250 000 kalayksilöä ja peräti 144 tonnin edestä saalista, josta valtaosa on raportoitu pyydetyksi vapavälinein. Pelkästään vuonna 2025 palveluun kirjattiin noin 132 500 saaliskalaa, mikä kertoo palvelun käytön ja saalisraportoinnin aktiivisesta kasvusta.

Yleisin saalislaji oli viime vuonna lukumääräisesti jälleen ahven, jota kirjattiin palveluun yli 32 000 yksilöä eli lähes neljännes kaikista palveluun ilmoitetuista kaloista. Painon perusteella suurimmat saalislajit olivat taimen, jota ilmoitettiin Omakalaan viime vuonna lähes 31 tonnia (21 000 yksilöä) sekä hauki, jonka saalismäärä oli vajaat 17 tonnia (lähes 10 000 yksilöä).

”Palveluun tallentuu lajitiedon lisäksi myös paljon muuta dataa esimerkiksi saaliskalojen pituuksista, pyyntitavoista, ajankohdista sekä pyyntialueista, mikä auttaa rakentamaan uudenlaisen, reaaliaikaisen ja yksityiskohtaisen kuvan vapaa-ajankalastuksesta eri puolilla Suomea”, Omakalasta vastaava tutkija Mikko Olin summaa.

Esimerkiksi Saaristomeren kuhakannoista kertyy palveluun jatkuvasti havaintoja, joiden avulla voidaan seurata muun muassa saalismäärää suhteessa kalastusaktiivisuuteen sekä saaliskalojen kokojakaumia.

Omakalaan tallennettiin viime vuoden aikana myös useita poikkeuksellisen kookkaita saaliskaloja. Esimerkiksi isokokoisimmat ilmoitetut suurhauet saavuttivat jopa 128 senttimetrin pituuden tai 14 kilogramman painon. Palveluun kirjattiin näiden lisäksi myös muun muassa karvan verran alle 9 kilogramman painoiset kuha- ja taimenyksilöt sekä peräti 2,8 kilogramman ennätysluokan jättiahven.

Omakala ei kuitenkaan ole vain digitaalinen ennätyskalarekisteri.

"Vaikka suurkalat antavat arvokasta tietoa vesistöjemme kalastosta, kannattaa Omakalaan kuitenkin kirjata kaikenkokoiset saaliskalat mahdollisimman hyödyllisen kokonaiskuvan rakentumiseksi", Olin täsmentää.

Suomalaista vapaa-ajankalastusta on seurattu jo vuosikymmeniä valtakunnallisilla kyselytutkimuksilla. Perinteisten kyselyiden haasteena on kuitenkin ollut vastausprosenttien merkittävä lasku, mikä luonnollisesti heikentää aineistojen tarkkuutta.

Tietoa kerätään edelleen myös kyselytutkimuksilla, mutta Omakala tuo niiden rinnalle jatkuvasti päivittyvää ja aiempaa syväluotaavampaa aineistoa. Luke kehittää Omakalaa jatkuvasti yhteistyössä kalastajien, viranomaisten ja muiden kalatalouden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on paitsi tarjota maamme 1,5 miljoonalle vapaa-ajankalastajalle hyödyllinen työkalu harrastuskokemuksen tueksi, myös kasvattaa palvelun käyttäjäkuntaa sekä vahvistaa vapaa-ajankalastuksesta saatavan tiedon laatua ja määrää edelleen.