Hanke sai rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimusohjelmasta.
Tuhot alentavat metsänomistajien kantorahatuloja yli 100 miljoonaa euroa vuodessa – lisää tutkimustietoa tarvitaan
Kaikkien metsätuhojen aiheuttamat keskimääräiset kokonaiskustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa vuodessa eli viisi prosenttia metsänomistajien kantorahatuloista, selvisi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Metsätehon tutkimuksessa. Monen tuhonaiheuttajan kohdalla esiintyy huomattavaa vuosien välistä vaihtelua. Tutkimus osoitti tarpeen lisätiedolle.
Suomalaisen metsänhoidon taloudellista kannattavuutta vähentävät monenlaiset tuhonaiheuttajat. Luken ja Metsätehon tutkimuksessa taloudellisesti merkittävimmiksi tuhonaiheuttajiksi osoittautuivat kuusenjuurikääpä, hirvieläimet, tuuli ja kirjanpainaja, mutta myös lähes kaikkien muiden tarkasteltujen tuhonaiheuttajien aiheuttamat tappiot olivat merkittäviä. Tutkimuksessa laskettiin ensimmäistä kertaa systemaattisesti metsätuhojen aiheuttamat kokonaismenetykset Suomessa.
Nyt tehty tutkimus kertoo Suomessa tällä hetkellä vallitsevasta tilanteesta. Ympäristön muuttuessa myös metsätuhojen määrä muuttuu. ”On muistettava, että tarkastelussa merkittävien tuhonaiheuttajien, kuten juurikäävän ja kirjanpainajan, tuhoriski tulee auttamatta kasvamaan muuttuvan ilmaston takia, jolloin tarkemman seurannan rooli kasvaa entisestään”, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo.
Metsätuhojen yksityiskohdista tarvitaan lisää tietoa
”Metsätuhojen kokonaiskustannus on suuruusluokaltaan oikeansuuntainen, mutta laskennan lähtötietojen puutteellisuuden takia kustannukset on arvioitu alakanttiin”, sanoo johtava tutkija Anssi Ahtikoski Lukesta. Esimerkiksi kuusenjuurikäävän aiheuttamien metsien kasvutappioita ei voitu huomioida, sillä niistä puuttuu suomalainen mittaustieto. Myös hirvituhoista pystyttiin tarkastelemaan ainoastaan varhaisvaiheen ja varttuneiden mäntytaimikoiden vahinkoja. Toisaalta esimerkiksi kirjanpainajan kustannusarvio on vain suuntaa antava ja saattaa sellaisena olla myös liian korkea. Tästä syystä eri tuhonaiheuttajat eivät ole kustannuksiltaan suoraan verrattavissa keskenään, eikä kaikkien tunnettujen tuhonaiheuttajien kohdalla pystytty tekemään talouslaskelmia.
Luken tutkimusprofessori Jarkko Hantulan mukaan lisätiedolle on tarvetta. ”Yksi tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista on luotettavan tiedon puuttuminen monista metsätuhojen yksityiskohdista. Asia tulisi ehdottomasti korjata uusien tutkimusten ja nykyistä systemaattisemman tiedonkeruun kautta.”
Tutkimuksessa tehdyt laskelmat rajoittuvat metsänomistajille kohdentuviin suoriin kustannuksiin. Jatkossa on tarpeen tarkastella tuhojen vaikutuksia myös kansantalouden tasolla. ”Laskemalla tuhojen aiheuttamat metsäsektorin arvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset sekä kerrannaisvaikutukset muilla toimialoilla voitaisiin metsätuhotietoja hyödyntää paremmin myös kansantaloudellisessa päätöksenteossa”, Luken johtava tutkija Anssi Ahtikoski huomauttaa.
