Siirry pääsisältöön

Toimiston viherseinät vaikuttavat myönteisesti ihon mikrobistoon ja immunologisen puolustusjärjestelmän säätelyyn

Uutinen
|
26.4.2022

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin, että toimistoon tuodut ilmaa aktiivisesti kierrättävät viherseinät muokkasivat työntekijöiden ihon terveyteen liittyvää mikrobistoa ja vaikuttivat immuunijärjestelmän säätelyyn. Vaikutus näkyi jo yhden kuukauden aikana.

Joka viidennen kehittyneiden maiden asukkaan on arvioitu kärsivän immuunijärjestelmän häiriöistä, kuten allergioista, atopiasta, tyypin 1 diabeteksesta ja tulehduksellisista suolistosairauksista. Näistä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu vuositasolla yli sadaksi miljardiksi euroksi.

Tuore tutkimus paljastaa, että toimistoon tuodut viherseinät monipuolistivat työntekijöiden immuunijärjestelmän häiriöiltä suojaavaa ihon mikrobistoa. ”Tulostemme perusteella viherseinät soveltuvat työpaikoille ja muihin sisätiloihin tasapainottamaan ihmisen normaalia mikrobiomia. Vaikka immuunijärjestelmän häiriöiden hoitaminen lääkkeillä on usein välttämätöntä, olisi tärkeää tehostaa näiden sairauksien ennaltaehkäisyä ja oireiden lievittämistä luontokontaktien avulla. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa kasvien lisäämisen sisätiloihin osoitetaan olevan yhteydessä paitsi ihmisen mikrobistoon usein myös immuunijärjestelmän säätelyyn”, väitöskirjatutkija Laura Soininen Helsingin yliopistolta kommentoi Scientific Reports -lehdessä julkaistua tutkimusta.

Tuore tutkimus paljastaa, että toimistoon tuodut viherseinät monipuolistivat työntekijöiden immuunijärjestelmän häiriöiltä suojaavaa ihon mikrobistoa. Kuvassa tutkijatohtori Marja Roslund. Kuva: Aki Sinkkonen / Luonnonvarakeskus

Viherseinät terveyden tukena

Tutkimuksessa vapaaehtoiset työntekijät jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista osa sai toimistoonsa aktiivisen vesikiertoisen viherseinän ja osa toimi kontrolliryhmänä ilman viherseinää. Viherseinät sijoitettiin perinteisiin toimistorakennuksiin ja sairaala-alueelle. Viherseinä oli suomalaisen Naava Group Oy:n valmistama ja siinä kasvoi herttaköynnösvehkaa (Philodendron scandens), traakkipuuta (Dracaena sp.) ja pesäraunioista (Asplenium antiquum).  

Jo kahden viikon jälkeen viherseinän saaneiden työntekijöiden iholla havaittiin nousu laktobasillien suhteellisessa runsaudessa. Aiemmissa tutkimuksissa ihon laktobasillien on havaittu torjuvan taudinaiheuttajia ja ihon tulehduksellisia sairauksia. Kuukauden aikana viherseinän saaneilla työntekijöillä havaittiin myös nousu ihon gammaproteobakteerien monimuotoisuudessa verrattuna kontrolliryhmään. Ihon monimuotoinen gammaproteobakteeristo oli kytköksissä tulehduksia edistävän IL-17A-sytokiinin tason laskuun veressä. Gammaproteobakteerit on aiemmin yhdistetty tehokkaaseen immuunijärjestelmän säätelyyn lapsilla Luken johtamassa päiväkotipihojen vihertämistutkimuksessa.

Tutkimuksessa myös toimivaan immuunijärjestelmän säätelyyn yhdistetty sytokiini, TGF-β1, nousi kuukauden aikana viherseinähuoneissa työskennelleiden veressä verrattuna kontrolliryhmään. Veren sytokiinipitoisuuksien muutokset havaittiin tutkimukseen osallistuneissa toimistorakennuksissa työskentelevillä.

Luontokontaktien ylläpitämiseksi tarvitaan ratkaisuja

Luonnon monimuotoiset mikrobit hyödyttävät ihmisen immuunijärjestelmän kehittymistä ja normaalia toimintaa. Kaupungistuneissa yhteiskunnissa luontokontaktit ovat vähentyneet, minkä vuoksi tarvitaan innovatiivisia luontopohjaisia ratkaisuja luontokosketuksen säilyttämiseksi ja immuunijärjestelmän häiriöiden vähentämiseksi. ”Tulokset viittaavat siihen, että voimme tukea ihmisten terveyttä suhteellisen helpoilla luontopohjaisilla ratkaisuilla. Kaupungistuneissa yhteiskunnissa tarvitaan kuitenkin tällaisten ratkaisujen lisäksi laajempia yhteiskunnallisia muutoksia ihmisen terveyden kannalta hyödyllisten luontokontaktien ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi”, tutkijatohtori Marja Roslund Lukesta sanoo. ”Tulokset rohkaisevat jatkamaan asian selvittämistä”.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Luken, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa Business Finlandin rahoittamassa ADELE 2 (Immune Defense and Living Environment) -hankkeessa. Tampereen yliopistolta tutkimukseen osallistui virologian professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmä, ja tutkimus on osa ekologian maisteri Laura Soinisen (Helsingin yliopisto) väitöskirjatyötä.