Kaupunkiympäristön suunnittelu, viheralueiden hoito, materiaalit ja saasteet saattavat vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristön että ihmisen bakteeriyhteisöihin. Arkisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa sekä ihmisen terveyteen että ympäristön tilaan.
FM Juulia Mannisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten kaupungistuminen ja ihmisen toiminta muokkaavat ympäristön bakteeriyhteisöjä. Näiden mikrobiyhteisöjen on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä ihmisen immuuniväliteisten sairauksien riskiin. Lisäksi työssä tutkittiin, miten kaupunkiympäristölle tyypilliset saasteen voivat muokata lasten ihon ja suoliston bakteeristoa.
Tutkimus tukee niin sanottua biodiversiteettihypoteesia, jonka mukaan ihmistoiminnan myötä vähentynyt altistuminen ympäristön monimuotoiselle mikrobistolle voi lisätä immuunivälitteisten sairauksien riskiä kaupungistuneissa yhteiskunnissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yleisesti käytössä olevat leikkipuistojen ja päiväkotien kumimatot ylläpitävät köyhempää bakteeriyhteisöä kuin luonnolliset kivi- ja kalliopinnat. Karut ja kuivat luonnonpinnat osoittautuivat bakteeristoltaan runsaammiksi ja monimuotoisemmiksi kuin niitä muistuttavat keinotekoiset materiaalit.
”Lasten arkiympäristöjen, kuten juuri leikkipuistojen ja päiväkotien pihojen, materiaalivalinnoilla voi olla huomattava vaikutus mikrobialtistukseen”, toteaa väitöskirjatutkija Juulia Manninen.
Tutkimuksessa todettiin myös, että viheralueiden hoito vaikuttaa ympäristön bakteeristoon. Vähemmän aktiivisesti hoidetut viheralueet – kuten harvemmin leikatut nurmikot – ylläpitävät monimuotoisempaa bakteeristoa ja tämä näkyy jo puistojen sisäänkäyntialueilla, joista suuri osa ihmisistä kulkee.
Tulosten perusteella niin sanottu ”hallittu hoitamattomuus” voi tarjota kustannustehokkaan keinon lisätä kaupunkiympäristön terveydelle hyödyllistä bakteerimonimuotoisuutta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä), jotka ovat yleisiä kaupunkiympäristöjen haitallisia saasteita ja tunnetusti terveydelle vaarallisia.
Tulokset osoittivat, että kaupungissa elävien lasten koteihin kertyneet PAH-yhdisteet olivat yhteydessä lasten ihon ja suoliston bakteeristoon. Vaikka otanta oli pieni, tulokset viittaava siihen, että jo melko pienet saastepitoisuudet voivat vaikuttaa lasten kehon bakteeristoon.
Tulokset tuovat konkreettista näyttöä siitä, miten kaupunkien rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut vaikuttavat ympäristön ja ihmisen mikrobistoon. Tulokset ovat erityisen merkityksellisiä kaupungissa eläville lapsille, sillä varhaisen elämän mikrobialtistuksella ja mikrobiston kehittymisellä on keskeinen rooli immuunijärjestelmän kehityksessä.
”Tuloksia voi hyödyntää käytännön työkaluina kaupunkisuunnittelussa ja ympäristöjen kehittämisessä. Luonnonmukaisempien materiaalien käyttö, viheralueiden kevyempi hoito sekä saasteiden vähentäminen voivat lisätä mikrobialtistusta sekä tukea tervettä ja monimuotoista ihmisen mikrobiomia”, tiivistää Manninen.
Väitöstilaisuus 5.6.2026 klo 12, Unioninkatu 35, Auditorio 116, Helsingin yliopisto.
Väitöskirja: Juulia Manninen: “Environmental Microbiota and Pollution in Urban Environments: Implications for Health-Relevant Exposure”.
