Soiden ennallistamisen maastoekskursio Pallakselle 1.-3.7.2024
Heinäkuun 2024 alussa neljätoista LIFE PeatCarbon -projektin jäsentä osallistui suometsän ennallistamisen seurantaan. Hankkeen kaksi Suomen kohdetta, Matorovansuo ja Välisuo, sijaitsevat Pallaksen alueella. Retken järjestivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusryhmä (Jenni Hultman ja Päivi Mäkiranta), Ilmatieteen laitos (Annalea Lohila ja Jack Chapman) sekä Oulun yliopisto (Anna Autio). Lisäksi retkelle osallistuivat projektipäällikkö Māra Pakalne, ja kansallinen koordinaattori Pēteris Āboliņš Latvian yliopistosta, Aija Vanaga Baltic Coasts -järjestöstä ja Agne Šusta ja Gints Šusts AGS Systems -yrityksestä.
Ensimmäisenä iltana keskusteltiin paljon Pallaksen ja Latvian tutkimusalojen ennallistamisen tilasta. Suomessa ennallistamisen toteuttaa Metsähallitus. Ennen kaivuutöiden aloitusta Luken edustajat vierailivat kohteilla Metsähallituksen edustajan Minna Lallin kanssa ja ennallistamistyön tila tarkistettiin. Tällöin puuston hakkuut oli saatu päätökseen ja kaivinkone oli tutkimusloilla valmiina ojien patoamiseen.
Image
Image
Pallaksen kohteet ovat osa Pallas Ecosystem Supersite -aluetta, jolla on Ilmatieteenlaitoksen, Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Luken tutkimusta. Ensimmäiseksi vierailimme Välisuolla, jossa havainnoimme ennallistamisen etenemistä ja vaikutuksia yhdessä Minna Lallin kanssa. Keskustelimme ennallistamistoimista, niiden perusteista ja mahdollisista eroista Suomen ja Latvian välillä. Anna Autio Oulun yliopistosta esitteli hydrologian mittauslaitteita ja selitti käytettyjä mittausstrategioita. Hän kertoi myös pintavesien ja pohjaveden liikkeistä sekä siitä, miten ennallistamistoimet vaikuttavat näihin.
Image
Jenni Hultman Lukesta kertoi monitorointiin käytettävien näytepisteiden asettelusta pitkospuiden varrella. Samoilla näytepisteillä mitataan kasvihuonekaasupäästöjä (KHK), otetaan näytteitä mikrobiologisiin analyyseihin sekä tehdään kasvillisuuskartoituksia. Pallaksen aloilla kasvihuonekaasuja (hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia) mitataan lumettomana aikana joka toinen viikko ja lumipeitteen aikana kerran kuukaudessa. Mikrobiologisia näytteitä, jotka kertovat mikrobien aktiivisuudesta ja mikrobien aineenvaihduntaprosesseista, kerättiin ennen ennallistamista ja heti ennallistamisen jälkeen. Seuraava näytteenotto on vuonna 2026.
Image
Toisena vierailukohteena oli Matorovansuo, jossa on Ilmatieteenlaitoksen pyörrekovarianssi-torni (eddy covariance). Ero ojitettujen ja luonnontilaistenalueiden välillä oli helposti nähtävissä pitkospuilta. Jack Chapman Ilmatieteenlaitokselta kertoi meille tutkimuksesta, joka liittyy äskettäin rakennettuun kovarianssimastoon. Torni mittaa kasvihuonekaasuja Matorovansuon LIFE PeatCarbon -tutkimuspaikoilta monta kertaa minuutissa, joten dataa on kertynyt jo paljon.
Vierailun aikana tutustuimme myös muihin tutkimuspaikkoihin ja mittausasemiin Pallas Ecosystem Supersite -aloilla Annalea Lohilan johdolla. Näihin kuuluivat Lompolojänkä-suo ja Kenttärova, joilla sijaitsee ICOS-ekosysteemiasemat. Maastoretkellä näimme myös kypsiä ja herkullisia lakkoja, jotka ovat projektimme symboli. Päivä päättyi Sammaltunturin ICOS-asemalle, josta avautuivat upeat maisemat Pallastuntureille.
Heinäkuun lopussa 2024 yli sata patoaluetta oli jo rakennettu, ja vedenpinta oli noussut. Tukkeutuneisiin ojiin kerätyt hakkuujätteet ovat alkaneet hitaasti hajota. Ensimmäisen ennallistamisen jälkeisiä mittauksia jatketaan hydrologian, kasvihuonekaasupäästöjen, kasvillisuuden ja mikrobiologisten aineenvaihduntaprosessien vaikutusten seuraamiseksi.
